Kaupunkikalastaja ei lähde merta edemmäs kalaan

Street fishing eli kaupunkikalastus on innostanut etenkin nuoria mukaan kalastuksen pariin. Tärkeintä ei ole saalis, sillä suurin osa kaloista päästetään takaisin vapauteen.

ilmiöt
Kaupunkivesiltä nousee enimmäkseen ahventa.
Kaupunkivesiltä nousee enimmäkseen ahventa. Anne Tastula / Yle

Kaupunkikalastuksen välineet ovat kevyitä ja helposti kuljetettavia. Vapa on teleskooppimallinen ja vieheet ja ylimääräinen siimarulla kulkevat kätevästi taskussa mukana.

– Kaupunkikalastus profiloidaan kevyiden välineiden, helppojen kulkuyhteyksien ja pikapistojen kalastusmuodoksi. Ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, innokas harrastaja Jani Haavisto kertoo.

– Meillä on Vaasassa Suomen mittakaavalla varmaan parhaimmat kaupunkikalastusmahdollisuudet. On useampaa eri kalalajia ja sitä riittää kaikille.

Kaupunkikalastukseen sopivia paikkoja ovat virtaavat paikat ja sillanaluset. Vaasassa lähikala nappaa esimerkiksi Vaskiluodon, Palosaaren, Sundomin ja Paperisillan alla. Kaikki paikat ovat helposti saavutettavissa kävellen tai pyörällä.

Ahventa ja haukea

Pääsääntöisenä pyyntilajina Vaasan rannoilla on ahven, sivuosumina koukkuun saattaa tarttua haukia tai kuhaa.

– Ahvenkanta eteläisellä kaupunginselällä on parantunut huomattavasti viime vuosina. Samaa sanovat pilkkimiehet. Sitä myötä on kasvanut myös petokalakanta, Haavisto kertoo.

– Kevät oli pitkä ja viileä, mikä oli hyvä juttu hauenkalastajille. Hauki ei lähtenyt niin nopeasti syvänteeseen vaan pysytteli matalassa. Ahvenkausi on myöhässä muutaman viikon, mutta on lähtenyt käyntiin ja hyviä saalisraportteja olen kuullut kaupunkivesiltä ja muualtakin.

Takaisin veteen

Jani Haavisto irrottaa koukun helpon näköisesti ahvenen suusta ja päästää kalan varovaisesti takaisin veteen.

– Tottakai, jos ahvenia rupeaa ihan parveilemaan ja useampi tulee, niin saatan ottaa kotiin viemiseksi parit fileet. Normaalisti nykynuoret ja urheilukalastavat valitsevat päästää saaliinsa takaisin. Pääsyynä on se, että jos sitä rupeaa liikaa tulemaan, niin turha sitä on lahdata, vaan päästää sen mieluummin takaisin.

Vaasan kalapaikat ovat tuttuja Jani Haavistolle.
Vaasan kalapaikat ovat tuttuja Jani Haavistolle. Anne Tastula / Yle

Kun väsytysaika on lyhyt, vapautetut kalat lähtevät Haaviston mukaan reippaasti uimaan veteen päästyään.

– Haukien kanssa pitää olla vähän varovaisempi kun veden lämpö lähestyy kahtakymmentä astetta. Silloin jos väsytysaika venyy, kala on parempi käyttää ruokakalana kuin päästää veteen kitumaan.

Jani Haavisto kertoo, että etenkään vanhempi sukupolvi ei aina ymmärrä saaliin vapauttamista. Hän kertoo saavansa viikoittain palautetta vanhemmilta onkijoilta tai virvelöijiltä, joiden mukaan vapauttaminen on väärin.

– En jaksa enää välittää kommenteista. Nuoremmalle sukupolvelle urheilukalastus on tuttua, joten kymmenen vuoden päästä kukaan ei sitä ihmettele.

Kalastuksessa on Haaviston mukaan saaliin lisäksi paljon muutakin koukuttavaa.

– Kyllä parasta on se, kun urbanisoituneena ihmisenä pääsee luonnon lähelle.