Kivikauden ihmiset rantautuivat Suomeen 10 000 vuotta sitten – asutus alkoi levitä Etelä-Karjalasta

Suomen varhaishistoriasta on saatu uutta tietoa Lappeenrannassa tänä kesänä tehdyissä kaivauksissa. Esiin on tullut runsaasti pii- ja kvartsiesineitä, jotka ovat peräisin noin 8400-luvulta ennen ajanlaskun alkua.

Kotimaa
Kuurmanpohjan kaivaukset kesällä 2015
Yle Etelä-Karjala vieraili Muilamäen kaivauksilla.

Joutsenon Kuurmanpohjan Muilamäessä tehdyissä kaivauksissa on tutkittu noin 10 400 vuotta sitten käytettyä asuinpaikkaa. Sen yhteydessä on löytynyt kalliossa oleva kvartsijuonne, josta on valmistettu tarve-esineitä.

– Tämä löytyi aivan sattumalta. Täällä on huono matkapuhelinkuuluvuus ja joudumme nousemaan kalliollle, että yhteys toimii. Joku liukastui, jolloin kallio paljastui ja irtomaan alta löytyi kvartsia, sanoo kaivauksia johtava arkeologi Tapani Rostedt.

Kalliossa on edelleen nähtävillä louhintajälkiä. Kvartsi korvasi vähitellen piitä kiviesineiden valmistuksessa, koska sitä löytyi paikan päältä. Mutta piilöydöt vahvistavat tulijoiden reitin.

– Täältä löydetty pii on peräisin Keski-Venäjältä. Noin 11 000 vuotta sitten Euroopan metsävyöhykkeellä väki lähti liikkeelle etsien parempia metsästysmaita ja niin syntyi Suomen varhainen asutus, sanoo professori Aivar Kriiska Tarton yliopistosta.

Kivikauden konservatiivit tulivat Venäjältä Suomeen

Ensimmäiset asukkaat tulivat Venäjältä Suomeen todennäköisesti melomalla muinaista järveä, jolloin asuinpaikka löytyi luonnostaan järven rannalta.

– Valkoinen kvartsi on näkynyt paljaalta kalliolta ja siksi on pysähdytty Kuurmanpohjan Muilamäkeen, sanoo arkeologi Tapani Rostedt.

Rostedtin mukaan muutto ajoittuu noin 8500–8400 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tuolloin vanhoilla asuinseuduilla on tapahtunut jotain, mikä on pakottanut ihmiset muuttamaan elintapojaan – esimerkiksi siirtymään maanviljelykseen.

– Osa väestä on vastustanut muutoksia ja katsonut viisaammaksi lähteä Suomeen, jossa ei vielä ole asunut ihmisiä, sanoo Rostedt.

Asutus on levinnyt nopeasti muualle Suomeen.

– Tiedossa on Pohjois-Suomessa sijaitseva Sujalan asuinpaikka, joka on samanikäinen kuin Joutsenossa oleva asuinpaikka, jatkaa Rostedt.

Sujalassa on käytetty samaa kiviteknologiaa kuin Joutsenossa, joten asukkaiden välillä on ollut yhteys.