Näkökulma: Suomi ei ole rasistinen maa

Suomalaiset eivät ole rasisteja, mutta Suomessa asuu rasisteja, kirjoittaa Ajankohtaisen kakkosen toimitussihteeri Sean Ricks.

Ajankohtainen kakkonen

Alla on kuva tapaamisestani suomalaisen miehen kanssa. Se vahvisti uskoani siihen, että tämä on mahtava maa.

Yle/Sean Ricks
Yle/Sean Ricks

Kohtaamisestamme jäi hyvä mieli, vaikka toivonkin tapaavani toverini ensi kerralla paremmassa hapessa.

Meillä on puhuttu paljon monikulttuurisuudesta ja rasismista kansanedustaja Olli Immosen Facebook-päivitysten ja Meillä on unelma -mielenosoituksen jälkeen. Hyvä niin. Tästä ei voi puhua liikaa, vaikka ylilyöntejä on riittänyt puolin ja toisin.

Rasismi on ruma kissa, joka pitääkin nostaa pöydälle. Olen suomalainen, mutta rasismi ei ole minulle vierasta.

Toimittaja Sean Ricks
Sean RicksYle

Teinipojat ovat haukkuneet minua pikkupoikana täydessä bussissa neekeriksi ilman, että kukaan puolusti minua sanallakaan.

Tavaratalossa varakkaalta vaikuttava rouva on ihmetellyt vaimolleni ääneen, että hyvinpä olet kouluttanut miehesi puhumaan. P.S. Olen aika lailla paljasjalkainen ja ylpeä tamperelainen.

Vanha mummeli on taas ihmetellyt minulle puistossa ääneen, miten minulta näyttäviä ihmisiä päästetään nykyään Suomeen. Se on muuten ainoa kerta, kun olen julkisesti haistattanut toiselle ihmiselle.

Suomalaisellekin tällaiset kohtaukset tuntuvat pahalta.

Nämä ikävät hetket ovat poikkeuksia. Enimmäkseen me suomalaiset olemme rentoa, asiallista ja hyväntahtoista väkeä.

Jos mihinkään olen ulkonäköni takia törmännyt, niin samanlaisiin hassuihin hetkiin kuin Alkossa tapaamani reppanan kanssa.

Baarissa usein kummastellaan, kuinka saan hiukseni nousemaan pystyyn. Yläkoulussa luokkatoverini kerran tokaisi, että hän ihan kokonaan unohti minun olevan ”musta”.

Minua on pyydetty myös tiivistämään maahanmuuttajien tuntoja. Syntyperäisenä suomalaisena (äitini on Suomesta, isäni Yhdysvalloista) olen sanonut, että kanssasuomalaisena en ole pätevä vastaamaan enkä tiedä kuka olisi.

Armeijassa minua on kutsuttu hiusteni vuoksi välillä Michael Jacksoniksi. Se ei naurattanut hirveästi, mutta kaikkihan meistä heittävät huonoja vitsejä.

Jos viettää liikaa aikaa keskustelupalstoilla, saattaa piirtyä murheellinen kuva suomalaisista ahdasmielisenä ja muista piittaamattomana kansana. Se ei pidä paikkaansa.

Samaan aikaan tulisi muistaa, että Suomi ei ole lintukoto. Täällä asuu ahdasmielisiä ja vaarallisiakin ihmisiä, jotka käyttävät rasismia keinona purkaa vihaansa sekä pahaa oloaan. Heidän vihansa ei ole sananvapautta, se on tyhmyyttä.

Kansanedustaja Immosesta minulla ei ole mitään sanottavaa, koska en vieläkään rehellisesti tiedä, mitä hän Facebook-päivityksillään oikein tarkoitti. Ei tiedä moni muukaan (siirryt toiseen palveluun).

Tämän tiedän. Haluan asua Suomessa ja kasvattaa lapseni täällä. Tämä on maailman parhaita maita. Kotikuntani Tampere on minusta maailman paras kaupunki.

Suokaa anteeksi, itsekehu on meillä tamperelaisilla herkässä.

Meillä on unelma.