Viisi syytä miksi Inarin Ijahis idja on niin tärkeä festivaali

Inarissa nautitaan jälleen elokuun puolivälissä alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis idjan – Yöttömän yön – annista. Festivaalien alla listasimme viisi syytä, miksi Ijahis idja on Suomessa niin tärkeä festivaali.

Sápmi
Jon Henrik Fjällgren
Ijahis idja

1. Saamelaisten järjestämä musiikkifestivaali

Aslak Paltto ja Heli Huovinen
Sierge Rasmus

Ijahis idjan järjestävät saamelaiset itse. Tämä tarkoittaa sitä, että saamelaiset itse päättävät festivaalin painotukset ja luovat itsensä näköiset festivaalit. Saamelaisilla on periaatteessa Suomessa perustuslaissa taattu kieli- ja kulttuuri-itsehallinto. Ijahis idja on kuitenkin aidosti saamelaisten ja heidän instituutioidensa käsissä. Festivaali itse voi olla pieni, mutta itsemääräämisoikeus ja sen toteutuminen festivaalin kautta ajatuksena suuri. Ijahis idjassa yleisö pääsee taatusti kokemaan aitoa saamelaisuutta.

2. Joiku

Johan Anders Baer
Vesa Toppari / Yle

Ijahis idja on ainoita festivaaleja Suomessa, joilla pääsee kuulemaan saamelaisten vokaalimusiikkia. Joka vuosi Ijahis idjassa on konsertteja, joissa esiintyy joikuperinnettä tulevaisuuteen kantavia joikaajamestareita ympäri laajaa Saamenmaata Venäjältä Suomen ja Norjan kautta Ruotsiin. Joiun lisäksi Ijahis idjassa kuulee inarinsaamelaisten vokaalimusiikkia livđea ja kolttasaamelaisten leu’ddia. Tämän vuoden teemaVillit tunturitmusiikkiseminaareineen tuo esille erityisesti länsipuolen, Enontekiön ja Kautokeinon, joikumusiikkia.

3. Saamenmaan kirkkaimmat tähdet

Mari Boine
Vesa Toppari / Yle

Saamenmaan musiikkivirtauksista on suhteellisen helppoa pysyä kärryillä seuraamalla Ijahis idjan ohjelmaa. Ijahis idja pitää huolen siitä, että Saamenmaan uusimmat tähdet ja kiinnostavimmat musiikki-ilmiöt tuodaan esiintymään myös Suomen puolen Saamenmaahan. Viime vuosina lavalla ovat loistaneet niin maailmantähti Mari Boine ja hevijoikubändi Intrigue kuin elektroartisti Lovisa Negga.

Ijâttes ijjâ
Eljas Niskanen / Yle Säämi

Tämän vuoden odotetuin artisti on Ruotsin Talang-voittaja ja euroviisukarsintakakkonen, joikaaja Jon Henrik Fjällgren. Hänen superstarastatuksensa betonoitiin viimeistään toissa viikolla, kun hänet lennätettiin yksityiskoneella Oslosta festivaaleille Pohjois-Norjaan yhteyslennon myöhästyttyä. Suomen Saamenmaan odotetuin artisti lienee Loreenin kanssa Ruotsin kuninkaalle joikanneen Ingá-Máret Gaup-Juuson uusi Mingá-kokoonpano ja Norjan puolelta artisteista Arctic Talent -palkinnon juuri saanut Elle Márjá Eira.

4. Lasten ja nuorten oma päivä

Ijahis idja 2012 musihkkabargobájit mánáide.
Sámediggi

Viikonlopun mittainen Ijahis idja pyhittää aina yhden festivaalipäivän lapsille ja nuorille. Festivaali on merkittävä saamelainen kulttuuri- ja musiikkikasvattaja monipuolisine työpajoineen. Viime vuonna koululaiset pääsivät paikallisten saamelaisartistien räppi-, joiku-, musiikki- ja taideoppiin. Päivän huipentaa lasten ja nuorten oma konsertti. Silloin lapset ja nuoret pääsevät esiintymään festivaalin päälavalle eli samalle lavalle kuin suosikkinsa. Se on kova juttu se!

5. Tarpeeksi pieni

Nuortlaškatrilla Ijahis idja 2014
Ijahis isja 2014Eljas Niskanen / Yle Sápmi

Ijahis idja on päätetty pitää pienenä ja intiiminä. Viime vuosina kävijöitä on ollut noin kolmetuhatta, vaikka saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen festivaalipiha vetäisi paljon enemmän väkeä ja vaikka valtakunnallisesti tunnettuja, Lapin hulluja suomalaisartisteja olisi varmasti helppoa houkutella festivaaleille esiintymään. Ijahis idjan juju on se, että pienuus yhdistettynä tarkasti rajattuun saamelaiseen ohjelmaan luo yhteisöllisyyttä. Se tekee Ijahis idjasta – kuten myös sisarelokuvafestivaali Kaamoskuvista (Skábmagovat) – niin erityisen elämyksen.

Ijahis idja -festivaali järjestetään kahdennentoista kerran 13.–16.8.2015 Saamelaiskulttuuri Sajoksen pihapiirissä Inarin keskustassa.