Merikotka pesii jo sisämaassakin

Merikotkat ovat pesineet uusilla alueilla sisämaassa. Poikasten kokonaismäärä on kuitenkin viime vuotta pienempi.

Kotimaa
merikotka
MerikotkaSilja Peuraniemi

WWF Suomen merikotkatyöryhmän inventoijat ovat tänä kesänä löytäneet yhteensä 451 asuttua merikotkan pesää. Pesintä onnistui 271:ssä. Poikasia havaittiin 414 kappaletta, ja se on vähemmän kuin viime vuonna.

On tärkeää, ettei merikotkan leviämistä ole millään tavalla autettu, vaan se on tapahtunut luonnollisesti.

Pertti Saurola

– Vuosien välinen vaihtelu on luonnollista, eikä se anna syytä huoleen, sanoo merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki.

Etelärannikolla pesinnät onnistuivat hyvin, ja Lapin poikastuotto oli hyvä toisena vuonna peräkkäin.

Vahvimman pesimäkannan alueella Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Merenkurkussa kanta näyttää vakiintuneen.

Nyt myös Hämeessä ja Helsingissäkin

Pesimäkauden ilonaiheena olivat uudet pesät syvällä sisämaassa. Kanta-Hämeessä todettiin jälleen yksi onnistunut pesintä ja Pirkanmaalla maakunnan ensimmäiset kaksi pesintää. Myös Helsingin rajojen sisällä todettiin ensimmäinen pesä, tosin ilman poikasia.

Leviäminen sisämaahan on hyväksi merikotkapopulaatiolle, sillä pelkästään Itämerellä pesivä kanta on altis meressä tapahtuville häiriöille. Sisävesien merikotkat voivat toimia puskurina, mikäli Itämeressä tapahtuu haitallisia ympäristömuutoksia.

On ollut upeaa nähdä merikotkan asettuvan sisämaahan.

Pertti Saurola

Lapin ja Koillismaan merikotkat pesivät sisämaassa, mutta eroavat jonkin verran perinnöllisesti Itämeren populaatiosta, eivätkä siten ole sen turva.

– On ollut upeaa nähdä merikotkan asettuvan sisämaahan, toteaa merikotkatyöryhmässä alusta asti mukana ollut professori Pertti Saurola.

Saurola on ollut aitiopaikalla havainnoimassa tilannetta Hämeessä, missä hän on tutkinut pitkään muita petolintuja. Saurola sanoo, että merikotkan asettuminen sisämaahan rikastuttaa alueen luontoa, mutta se voi myös aiheuttaa joitakin muutoksia.

– Merikotka voi esimerkiksi kilpailla sääksen kanssa. Siksi on tärkeää, ettei merikotkan leviämistä ole millään tavalla autettu, vaan se on tapahtunut luonnollisesti. Silloin myös vaikutukset ovat luonnonmukaisia, sanoo Saurola.

Eritoten sisämaan vihjeet tervetulleita

WWF Suomen merikotkatyöryhmä kaipaa yleisöltä merikotkan pesintään liittyviä havaintoja. Erityisesti sisämaan uudet reviirit syntyvät alueille, joilta työryhmäläiset eivät osaa niitä etsiä ilman vihjeitä.

Saalista jaloissaan kantava merikotka on hyvä vihje.

Heikki Lokki

– Saalista jaloissaan kantava merikotka on hyvä vihje poikasiaan ruokkivasta merikotkasta. Samoin toistuvasti samalla alueella kesäaikaan havaitut, vanhat valkopyrstöiset merikotkat saattavat pesiä muutamien kilometrien säteellä, vinkkaa merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki.

WWF Suomen merikotkatyöryhmä on toiminut vuodesta 1973 alkaen, jolloin poikasia kuoriutui vain viisi. Onnistuneen suojelutyön ansiosta kasvava merikotkakanta on yksi Suomen luonnonsuojelutyön menestystarinoista.

Merikotkan pesintähavaintoja voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen: merikotka@wwf.fi (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: WWF Suomen tiedote