Venäjällä arvuutellaan pakotepäätöksen motiivia

Lisäykset Yhdysvaltain pakotelistalle ovat päivän uutinen Venäjällä. Yhdysvaltain tarkoituksena on estää vanhojen pakotteiden kiertäminen, mutta Venäjällä on arveltu myös, että kyse on kostosta.

Ulkomaat
Roman Rotenberg haastattelutilanteessa.
Pakotelistalle päätynyt Boris Rotenbergin poika Roman Rotenberg.Aleksi Tuomola / Lehtikuva

Pakotelistalle on otettu suurliikemies Gennadi Timtshenkon ja Boris Rotenbergin lähipiiriä. Tätä kautta sille ovat päätyneet Rotenbergin poika Roman Rotenberg ja Kai Paananen, molemmat Suomen kansalaisia.

– Jotkut listalla olevat yritykset ja henkilöt ovat jo kommentoineet päätöstä ja kiistäneet, että se vaikuttaisi merkittävästi heidän toimintaansa, kertoo Ylen toimittaja Erkka Mikkonen Pietarista.

– Esimerkiksi Ukrainan syrjäytetyn presidentin poika Aleksander Janukovitsh on välittänyt tiedon, että hänellä ei ole omaisuutta Yhdysvalloissa, eikä pakotelistalle joutuminen vaikuta häneen.

Syitä selvitetty

Mikkosen mukaan Venäjällä on kerrottu Yhdysvaltain valtiovarainministeriön perustelut, joiden mukaan tavoitteena on estää vanhojen pakotteiden kiertäminen. Sen vuoksi on tiivistetty pakotteita jo aiemmilla listoilla olevien henkilöiden ja yritysten ympärillä.

– Venäjän kehityspankiksi kutsuttu Vneshekonombankin on jo ollut USA:n pakotelistalla, ja nyt pakotteet on laajennettu koskemaan sen tytäryhtiöitä ja muita osia, sanoo Mikkonen esimerkkinä.

Pakotelistan täydennyksen ajankohdasta on noussut Venäjällä toisenlaisiakin arveluita. On epäilty listan olevan rangaistus siitä, että Venäjä toissa päivänä YK:ssa esti Ukrainassa alas ammutun matkustajakoneen tapausta tutkivan tuomioistuimen perustamisen.

– Yhdysvaltain Moskovan suurlähetystö on todennut, että nämä asiat eivät liity toisiinsa, kertoo Mikkonen.

Vastatoimia odotellaan

Venäjällä on puhuttu myös mahdollisista vastatoimista. Venäjän duuman kansainvälisten asioiden komitean varapuheenjohtaja Leonid Kalashnikov on jo esittänyt, että vastapakotteisiin ei pitäisi ryhtyä, koska ne vahingoittaisivat Venäjän taloutta.

Mikkosen mukaan monet asiantuntijat kuitenkin odotavat Venäjän tekevän jonkinlaisia vastatoimia.

– Yhtenä vaihtoehtona on pidetty sitä, että uutta lakia ei-toivotuista kansalaisjärjestöistä käytettäisiin estämään joidenkin yhdysvaltalaisten kansalaisjärjestöjen toiminta Venäjällä, sanoo Mikkonen.