Töherryksistä teoksiin – tämä mies haluaa puhdistaa katutaiteen maineen

Petteri Parhi kyllästyi graffitien tekijöiden ja puhdistajien kilpajuoksuun. Miehen perustaman, Euroopan metropoleista inspiraationsa ammentavan, yhdistyksen tavoitteena on tehdä katutaiteesta pysyvä osa kaupunkikuvaa.

Kotimaa
Petteri Parhi ei itse ole taiteilija, mutta sitäkin suurempi katutaiteen ystävä ja kuluttaja.
Mirko Siikaluoma / Yle

Isolaatio-teos kääntää päät Oulun ydinkeskustan kupeessa sijaitsevassa puistossa. Joonas Mikolan teoksen julkista graffitiseinää koristavat muutamat isot graffitit, tai piissit, kuten asiaan vihkiytyneet niitä kutsuvat.

Paikalle saapuu parrakas mies, joka haluaa ravistella ennakkoluuloja katutaidetta kohtaan.

Aloin miettiä pitääkö ympäristön näyttää oikeasti tältä – tämä on oikeasti karun näköistä. Tämä on taidetta, joka on siivottu huononlaisesti pois.

Petteri Parhi

– Oman matkusteluni kautta huomasin, että Ouluunkin voitaisiin saada järjestäytyneempää katutaidetta, Parhi kertoo taustoistaan katutaiteen parissa.

Parhi on ihastellut Euroopassa matkustellessaan monien kaupunkien vireää katutaidekulttuuria. Erityisesti Parhiin vetoaa tapa, jolla muun muassa Berliinissä ja Brysselissä katutaidetta on pyritty nostamaan esille.

– Belgia on sarjakuvistaan tunnettu maa ja sarjakuvat on huomioitu Brysselissä niin, että talojen seinissä on jättimäisiä seinämuraaleja sarjakuvahahmoista. Ne on tehty turistiystävällisiksi niin, että parhaat palat on merkitty kartalle, Parhi kuvailee kokemuksiaan.

Kohti suunnitellumpaa katutaidetta

Oulussa Parhi näki silloisella kotiseudullaan Intiössä graffitien kiertokulun. Alikuluissa tuntematon henkilö kävi yön pimeydessä tekemässä hätäisesti piissin, jonka joku kävi siivoamassa pois. Lopputuloksena saatiin vuosien ajan seinään jäävä tahra, Parhin sanoin värioksennus.

Värtön alikulun teoksen on toteuttanut katutaidepiireissä nimellä Tasso tunnettu saksalainen Jens Müller yhdessä ruotsalaisen Ruskigin ja tanskalaisen Cleanin kanssa.
Värtön alikulun teoksen on toteuttanut saksalainen katutaiteilija Tasso yhdessä ruotsalaisen Ruskigin ja tanskalaisen Cleanin kanssa.Mirko Siikaluoma / Yle

– Aloin miettiä pitääkö ympäristön näyttää oikeasti tältä – tämä on oikeasti karun näköistä. Tämä on taidetta, joka on siivottu huononlaisesti pois. Miksei siihen tilalle voitaisi tehdä päivänvalossa ajan kanssa seinän kokoisia tai pienempiä piissejä.

– Se olisi ainakin omaan silmääni huomattavasti mukavampaa katsottavaa kuin aiempi haalea oksennus, Parhi kertoo mistä ajatus katutaideyhdistykselle lähti.

Kadulta kartalle

Petteri Parhi perusti keväällä asiansa tueksi Oulun Katutaide –yhdistyksen. Parhi ja yhdistyksen muut aktiivit olivat jo ennen yhdistyksen perustamista järjestäneet katutaidetta ympäri kaupunkia.

Yhdistyksen tavoitteena on tuoda katutaidetta lähemmäs kaupunkilaisia sekä luoda kontakteja tekijöiden ja katutaidetta itselleen haluavien ihmisten välille.

Värtön alikulkutunnelissa sijaitsevaan seinämaalaukseen oli kirjoitettu avoin työhakemus.
Värtön alikulkutunnelissa sijaitsevaan seinämaalaukseen oli kirjoitettu avoin työhakemus.Mirko Siikaluoma / Yle

– Oulussa on paljon tällaisia paikkoja, kuten alikulkutunneleita, talon päätyjä ja muita harmaita pintoja. Tällaisia ei-paikkoja, jotka eivät ole missään käytössä tällä hetkellä, voitaisiin täysin laillisesti ja varsin helposti ottaa katutaiteen käyttöön. Tällä voitaisiin parantaa kaupunkikuvaa ja tehdä Oulusta ihmisille parempi paikka asua, Parhi visioi.

Katutaideyhdistys on ehtinyt jo lyhyessä ajassa tekemään paljon. Oululaisille ehkä näkyvimpänä mainittakoon Kauppurienkadun työmaa-aita, johon Oulun Pysäköinti Oy tilasi yhdistyksen kautta tekijöitä piristämään muuten ankeaa vaneriseinää.

Parhin kokemukset Belgiasta innoittivat tuomaan katutaidetta lähemmäs oululaisia. Perinteisen paperisen kartan sijaan Oulun katutaide ry avasi tänä kesänä digitaalisen katutaidekartan (siirryt toiseen palveluun), johon kuka vain voi osallistua merkitsemällä mieluisiaan katutaideteoksia.