Wikipedisti ei tunne vapaapäiviä: "Päivitän ja korjaan virheitä 30 tuntia viikossa"

Tosiaktiivi eli wikipedisti käyttää nettitietosanakirjan kirjoittamiseen ja virheiden korjailuun kymmeniä tunteja viikossa. Wikipediasta väitellyt tutkijatohtori toivoo, ettei wikipedistien into katoa, vaikka nettitietosanakirjan selailu on siirtynyt kännykkään.

Kotimaa
Wikipedia
EPA / Yle

Ilman wikipedistejä suurella yleisöllä ei olisi nettitietosanakirjaa. Kuka tahansa voi päivittää Wikipediaa, mutta tosiaktiivien määrän voi laskea Suomessa "muutamissa kymmenissä". Tampereella opiskeleva Jaakko Pirinen kirjoittaa, korjaa tai täydentää nettisanakirja Wikipediaa säännöllisen epäsäännöllisesti.

– Jos laskisin keskimäärin, niin oliskohan se noin 30 tuntia viikossa, sanoo wikipedisti Pirinen. Intoa on riittänyt jo vuodesta 2007.

Tökeröt virheet tai ylilyönnit ovat wikipedistille helppo nakki. Jos esimerkiksi kansanedustajan Wikipedia-tietoihin ilmaantuu loppulause "X on pöljä", se ei ehdi kauan Wikipedia-sivulla kummitella.

– Selkeät vandalismi-muokkaukset, joissa lisätään loukkauksia tai ihan vaan hölynpölyä, saadaan nopeasti korjatuksi. Sen verran moni ihminen käy sivuja läpi, Pirinen sanoo.

Huomattavasti hankalampaa on korjata vääriä painotuksia. Esimerkiksi poliitikon henkilötiedoissa voivat korostua hänen saamansa rikostuomiot, koska kirjoittajien on helppo saada niistä tarkkaa tietoa eri lähteiden kautta.

Liian pienet näppäimet

Vapaaehtoisesti puurtavat tosiaktiivit ovat Wikipedian kantava voima. Wikipediassa tapahtuvasta yhteistyöstä väitellyt tutkijatohtori Arto Lanamäki toivoo, että he jaksavat jatkaa urakkaansa mobiiliaikana. Suurin osa myös Wikipedian käytöstä tapahtuu jo nyt kännykän kautta.

– Pienellä kännykkäruudulla käyttäjät pysyvät lukijoina, eivätkä enää vaivaudu kirjoittelemaan omia tekstejä. Tällaisessa vapaaehtoisessa tietosanakirjassa se on suuri haaste, sanoo Oulun yliopiston tutkijatohtori Lanamäki.

Vaikka Wikipedia perustuu käyttäjien aktiivisuuteen, on hetkiä, jolloin kannattaa pidättäytyä korjauksilta. Arto Lanamäki mainitsee yhden periaatteen.

– Ei pitäisi mennä koskemaan sellaiseen sisältöön, joka on itseä liian lähellä. Esimerkiksi itseä koskevaa Wikipedia-sivua ei ole hyvä mennä näpelöimään.

Manipulointiyrityksiä riittää

Wikipedian periaate on, että tiedot on pystyttävä aina tarkistamaan kirjoitetusta lähteestä. Tutkijatohtori Arto Lanamäki on nähnyt jos jonkinlaisia manipulointiyrityksiä. Erään suomalaisen politiikon sivullta katosi lausahdus, jossa hän oli todennut "ettei enää koskaan lähde vaaleihin ehdolle". Yhdysvalloissa on perustettu PR-toimistoja, joiden tehtävänä on korjata yritysten julkisuuskuvaa Wikipediassa.

Kuinka totta Wikipedia on?

– Totuuden taso vaihtelee aihepiireittäin. Wikipedia on tällä hetkellä paras versio koko kansan tietämyksestä. Suomenkielinen Wikipedia on ainoa hakuteos, jota vielä tällä hetkellä päivitetään, sanoo tutkijatohtori Arto Lanamäki.

Mutta mikä saa ydinryhmän käyttämään tuntikaupalla omaa vapaa-aikaansa nettitietosanakirjan päivittämiseen ja virheiden korjailuun? Wikipedisti Jaakko Pirinen keksii useita selityksiä.

– Se on viihdyttävää ja sivistävää, oppii monenlaisia asioita ihan vaan lukemalla. Tässä pystyy aika suoraan vaikuttamaan siihen, millaista tietoa ihmisillä on tarjolla.