Näkökulma: Mitä jos kaikki Suomen eläkeläiset muuttaisivat Portugaliin veropakolaisiksi?

Suomalaisjohtajien muutto verovapaiden eläkkeiden perässä Portugaliin on aiheuttanut närkästystä yhteiskuntasopuun pyrkivässä Suomessa. Mutta mitä jos pettureiksi syytetyt vuorineuvokset ovatkin uuden eläkejärjestelyn pioneereja, pohtii toimittaja Teemu Hallamaa.

Näkökulmat
Mies ja koira.
Paulo Novais / EPA

Pakkoa ei ole kuin verot ja kuolema. Portugalissa vain kuolema.

Jotain tämän suuntaista suomalaiset vuorineuvokset varmaankin miettivät siirtäessään papereitaan Portugaliin. Kuusikymppisten johtajien muutto ei ole varsinaisesti kerännyt kiitosta kansalta. Mutta kyllä Portugaliin voi muuttaa nauttimaan verottomasta eläkkeestä, vaikka kuukausieläke olisi duunarin vuosipalkan verran.

Portugalin verojärjestelmä on viritetty niin, että yksityisellä sektorilla työskennelleet ulkomaalaiset saavat eläkkeensä verovapaana kymmenen vuoden ajan. Tässä ajassa keskimääräistä työeläkettä (n. 2000 e/kk) saava suomalainen ehtisi Portugalissa säästää veroista noin 50 000 euroa.

Portugali pyrkii verovapaudella houkuttelemaan etenkin hyvätuloisia eläkeläisiä kuluttamaan rahansa Atlantin rannikolla. Julkisella puolella pienemmällä palkalla työskennelleitä eläkeläisiä verovapaus ei koske.

Suomessa on Eläketurvakeskuksen karkean arvion mukaan noin 900 000 yksityisen sektorin eläkettä saavaa ihmistä. He saivat viime vuonna eläkettä yhteensä noin 13,8 miljardia euroa. Tästä summasta he maksoivat veroja noin 2,7 miljardia euroa. Suomi siis menettäisi puolustusmenojen verran verotuloja, jos kaikki yksityisen sektorin eläkeläiset muuttaisivat Portugaliin.

Tärkeämpää kuin missä maassa jättää veronsa maksamatta, on missä rahansa laittaa kiertoon.

Teemu Hallamaa

Samalla kuitenkin nousisi mahdollisuus säästää eläkeläisten terveydenhuoltokustannuksista. Suomi ja Portugali laskuttavat tällä hetkellä toisiltaan kiinteämääräisen summan jokaisesta maata vaihtaneesta eläkeläisestä. Nämä summat määräytyvät maiden keskimääräisten terveydenhuoltomenojen perusteella. Suomen veloittamat sairaanhoitokustannukset ovat yli kaksinkertaiset Portugalin vastaaviin.

Suurimmillaan 900 000 eläkeläisen muutto Portugaliin voisi nykylukujen valossa tuoda jopa 2,6 miljardin euron säästöt, kun sairaanhoitopalveluiden järjestämisen sijaan Suomi maksaisi Portugalin lähettämän laskun. Verokato kuitattaisiin ja samalla tulisi lyhennettyä sairaaloiden leikkausjonoja.

Mutta sitten pitäisi keksiä, miten loput Portugaliin katoavista 13,8 miljardista eurosta korvataan. Verotulojen lisäksi kun Suomesta katoaisi reilut 11 miljardia euroa kulutuksen muodossa. Jos myös julkisella puolella työskennelleet eläkeläiset päättäisivät veroista huolimatta muuttaa Portugaliin, kulutus romahtaisi noin 20 miljardilla eurolla. Kansantalous pieninisi lähes 10 prosenttia.

Eläkeläisille on myös karttunut varallisuutta, jota käytetään niin ikään kulutukseen. Tämän varallisuuden likvidointi ja myöhemmin kuluttaminen Portugalissa lisäisi ahdinkoa. Eläkeläisten taakseen jättämät sadattuhannet tyhjät asunnot romahduttaisivat asuntomarkkinat. Kun väestöstä katoaa neljännes, niin tavaroiden kuin palveluiden kysyntä supistuisi ja työttömyys lähtisi nousuun.

Muutaman eläköityneen vuorineuvoksen muutto Portugaliin närkästyttää, satojentuhansien eläkeläisten muutto romahduttaa talouden. Tärkeämpää kuin missä maassa jättää veronsa maksamatta on se, missä rahansa laittaa kiertoon.

Valtiovarainministeriössä suunnitellaan paraikaa Portugalin aiheuttaman verovuodon tukkimista. Portugali ei ole ainoa muuttoilmoituksella verosuunnittelun mahdollistava maa. Muun muassa Espanja ja Ranska mahdollistavat eriasteisen verokikkailun. Vuorineuvoksille löytyy aina uusi kotimaa, jonka verokarhu on suomalaista kesympi.

Verovuotojen paikkaamisen lisäksi Suomen pitäisikin keksiä keinoja olla houkuttelevampi kotimaa kuin esimerkiksi juuri tukiohjelmista ulos pyristelleet Portugali ja Espanja. Olisi hyvä, jos Suomeen jäämiseen olisi muukin syy kuin velvollisuudentunto.