Poikkeuksellinen Talvivaara-oikeudenkäynti – Ennen ympäristörikokset ovat kuivuneet kokoon

Talvivaaran ympäristörikosoikeudenkäynnissä testataan Suomen lakien lisäksi myös EU:n ympäristölainsäädäntöä, arvioi ympäristöoikeuden emeritusprofessori Vesa Majamaa. Lisäksi oikeudenkäynti tarjoaa eväät nostaa ryhmäkanteet lainsäätäjien käsittelyyn.

Talvivaara
Kajaanin lakkautetun opettajankoulutuslaitoksen seminaarin päärakennus, missä Talvivaaran oikeudenkäynti pidetään.
Kimmo Hiltunen / Yle

Talvivaaran ympäristörikosoikeudenkäyntiä odotetaan suurella mielenkiinnolla. Oikeudenkäynnissä neljää Talvivaaran kaivoksen johtajaa syytetään törkeästä ympäristön turmelemisesta ja lisäksi kaivosyhtiölle vaaditaan yhteisösakkoa. Erityisen mielenkiintoiseksi käsittelyn tekee se, että vastaavanlaisia ympäristövahinkoihin ja ympäristörikoksiin liittyviä oikeudenkäyntejä ei Suomessa ole juurikaan ollut, sanoo ympäristöoikeuden emeritusprofessori Vesa Majamaa.

– Suuruusluokaltaan tämä on tietysti täysin poikkeuksellinen ja asialtaankin harvinainen. Ympäristövahinkoja ja -rikoksia sinällään on Suomessa ollut, mutta oikeudenkäynnit ovat kuivuneet kokoon.

Se, että oikeudenkäyntejä ei juurikaan ole ollut, korostaa asian tärkeyttä.

– On selvää, että alioikeuteen nämä asiat eivät jää, kyllä näissä mennään loppuun saakka.

Talvivaarakäsittely on myös EU-lakien koettelua

Majamaan mukaan oikeuskäsittelystä tulee samalla testi, jossa tutkitaan, miten EU:n säätämät lait toimivat Suomessa.

– EU-komissio tiedusteli vain pari kuukautta ennen Talvivaara-asian ilmituloa, eikö Suomessa ole lainkaan ollut käsittelyssä ympäristöjuttuja, jotka liittyvät ennallistamiseen. Ympäristöministeriön vastaus oli, että ei. Sitäkin kautta tässä oikeudenkäynnissä on ainekset vaikka mihin.

Ympäristövahinkoja ja -rikoksia sinällään on Suomessa ollut, mutta oikeudenkäynnit ovat kuivuneet kokoon.

Vesa Majamaa

Majamaa pitää oikeudenkäyntiä hyvin haastavana ilman EU-kytköstäkin kaivoksen valtavien mittasuhteiden takia. Toisaalta oikeudenkäynti tarjoaa hänen mielestään mahdollisuuden ajanmukaistaa lainsäädäntöä. Koska vahingon kärsijöitä on niin paljon, hän toivoo, että ajatus ryhmäkanteista ympäristöasioissa herätettäisiin.

– Suomessa on 20 vuotta yritetty saada aikaan lainsäädäntöä, jossa ryhmäkanne ympäristöasioissa olisi mahdollista. Ettei jokaisen mökinomistajan tarvitsisi lähteä erikseen hakemaan korvauksia siitä, että esimerkiksi veden virkistyskäyttö on kärsinyt. Ruotsissa tällainen mahdollisuus on ollut jo vuosikymmenten ajan.

Myös valtio vastuuseen

Se, että syytteessäistuu neljä kaivoksen johtajaa sekä kaivosyhtiö, ja että nyt kaivoksen ruorissa maksumiehenä on Suomen valtio, on Majamaan mukaan tavallaan oikein valtiolle.

On selvää, että alioikeuteen nämä asiat eivät jää, kyllä näissä mennään loppuun saakka.

Vesa Majamaa

– Ongelma on pitkälti ollut lupajärjestelmässä ja luvituksessa. Viranomaiset eivät ole täysin ymmärtäneet Talvivaaran mittasuhteita. Valtion viranomaiset ovat kuitenkin olleet edesauttamassa sitä, että tällainen sotku on päässyt syntymään – jos ei taitamattomuuden, niin resurssipulan takia.

Vaikka juttu on poikkeuksellinen, mittasuhteiltaan valtava ja hyvin voimakkaita tunteita herättävä, Majamaa uskoo oikeuskäsittelyn sujuvan ongelmitta.

– Oikeuslaitoksemme pystyy käsittelemään asiat asioina täysin kiihkotta, ei siitä ole epäselvyyttä.