Taksilupien jaossa vuodet eivät ole veljeksiä

Taksiyrittäjäksi ryhtymistä koettelee talouden laman lisäksi taksiluvan saamiseen vaadittavan kuljettajakokemuksen pituus. Vuonna 2011 Vantaalla vaadittiin taksilupaan lähes 19 vuoden kokemus. Viime vuonna Helsingissä sai kuitenkin luvan kahden vuoden kokemuksella.

Kotimaa
Takseja jonossa.
Yle

Vuosi 2014 oli poikkeuksellisen hyvä vuosi Helsingissä taksiyrityksen perustamisesta kiinnostuneille. Lupia oli jaossa yhteensä 47, ja jos muut edellytykset täyttyivät, riitti runsaan kahden vuoden kokemus luvan saamiseen.

Ne, jotka hakivat lupaa niin sanotulle esteettömälle taksille, eli taksille, joka pystyy ottamaan kyytiin pyörätuolin, saivat luvan lain minimikokemuksella, eli puolella vuodella. Jaossa olivat etusijalla uudet luvanhakijat, mutta lupia riitti myös vanhoille luvanhaltijoille.

Taksilupia ei ole jaossa joka vuosi

Vuonna 2013 oli Helsingissä jaossa 22 taksilupaa, ja silloin luvan saaminen edellytti jo yli 13 vuoden kokemusta. Tilanteeseen vaikutti todennäköisesti se, että kolmena edellisenä vuonna ei Helsinkiin ollut jaettu yhtään taksilupaa ja pitkän kokemuksen omaavia kuskeja oli kertynyt jonoksi asti.

Taksilupia jaetaan vuosittain määriteltävien kiintiöiden mukaisesti eri alueille sitä mukaa, kuin niiltä on vapautunut vanhoja lupia, kertoo ryhmäpäällikkö Jussi Aholainen Etelä-Suomen Elystä. Jaossa noudatetaan kolmen vuoden kiertoa niin, että aina kahtena vuonna etusijalle asetetaan ensimmäistä lupaansa hakevat ja kolmantena etusijalla ovat vanhat taksiautoilijat.

Yleensä taksilupa edellyttää pitkää kokemusta

Helsingissä viime vuonna taksilupaan vaadittua kahden vuoden kokemusta voi pitää poikkeuksellisena. Tällä vuosikymmenellä Espoossa ja Kauniaisissa vaaditut kokemukset ovat vuosittain vaihdelleet yhdeksän ja yhdentoista vuoden välillä ja Vantaalla kahdentoista ja yhdeksäntoista vuoden välillä.

Vaikka jaksaisikin sinnitellä lupajonossa vuosikausia, aloittava taksiyrittäjä tarvitsee paitsi tukun rahaa kalustoinvestointeihin, niin myös valmiutta tehdä pitkää päivää, ja uskoa parempiin aikoihin.

Elyn mukaan taksiluvan hakijamäärissä ei ole tapahtunut muutosta, mutta taksiyrittäjät ovat havainneet, että alan kiinnostavuus on laskenut.

– Viimeisen parin vuodenkin aikana kyydit ovat vähentyneet seitsemän prosenttia vuodessa, ja se heijastaa tietysti sinne liikevaihtopuolelle. Ja kiinteät kustannukset ovat sillä tasolla, että se varsinainen yrittämisen tulo ei ole ehkä monenkaan mielestä sen [yrittämisen] arvoista, sanoo Helsingin Taksiautoilijat ry:n puheenjohtaja Jukka Kuusisto.

Taksin rattiin hypätään myös oravanpyörästä

Kannattavuuden heikkenemisen rinnalla lama on tuonut taksiyrittämiseen jotain hyvääkin. Suuri osa alan toimijoista haluaa vain työn ja toimeentulon, ei välttämättä yrittäjän vastuita. Kuljettajista ei ole nyt pulaa.

– Siellä on sellaisia ihmisiä, jotka ovat tulleet alalle yt-neuvotteluiden kautta, hankkineet ehkä jo opiskeluiden aikana ammattiluvan taksiliikenteeseen ja joutuneet omalta alaltaan ulos. Meillä on myös näitä oravanpyörästä hyppääjiä, jotka ovat tulleet tähän taksialalle. Kiertoa on ehkä enemmänkin kuin ennen, mutta on paljon ihmisiä, jotka ajavat taksia, kun oma ala ei toimi, Kuusisto kertoo.

Kuusisto toteaa, että taksialan rakenteet ja palvelut ovat Suomessa hyvällä perustalla, mutta epävarman tulevaisuuden edessä on etsittävä myös uusia mahdollisuuksia. Niitä tutkaillaan muun muassa kansainvälisellä yhteistyöllä.

– Maailma muuttuu ympärillä, ja sen mukana pitää pysyä. Kaikkialla on vähän laskeva trendi taksitoiminnassa ja Eurooppa rypee tällaisessa matalasuhdanteessa laajemminkin. Kaikki etsivät viisasten kiveä siihen, mitä palveluita ja tuotteita henkilökuljetukseen pystytään kehittämään asiakkaille, sanoo Kuusisto.

Uusien palveluiden käyttöönotossa suomalaiset taksit ovat Kuusiston mukaan hyvin mukana. Kuusisto mainostaa maksukorttien kelpaavuutta takseissa ja sitä, että Suomessa otettiin tekstiviestit taksitilauksiin neljä vuotta aikaisemmin kuin Englannissa.