Viranomaiset: Soklin ympäristöhaitat merkittäviä, mutta lupa voidaan myöntää tiukoilla päästöehdoilla

Viranomaiset vaativat lannoiteyhtiö Yaran Soklin kaivoksen ympäristö- ja vesilupaan tiukempia jätemääräyksiä kuin yhtiö. Paliskuntain yhdistys, kalastuskunnat ja luonnonsuojelijat vastustavat kaivosta. Niiden mielestä muut elinkeinot ja ympäristö kärsisivät liian pahoja vahinkoja kaivoksesta.

talous
Nuorttijoki
Yle

Soklista tulisi yksi Suomen suurimmista kaivoksista ja sen taloushyödyt ja ympäristöhaitat olisivat mittavia.

Norjalaisen lannoiteyhtiö Yaran ympäristö- ja vesitalouslupahakemus Savukosken Soklin apatiittikaivoksesta etenee Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (AVI) käsittelyssä.

AVI on julkistanut nettisivuillaan lupahakemuksesta pyydetyt viranomaisten lausunnot ja muiden tahojen tekemät muistutukset ja mielipiteet lukuun ottamatta yksityishenkilöiden tekemiä. Lausuntoja ovat antaneet muun muassa Lapin ELY-keskus, Säteilyturvakeskus, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus ja Savukosken kunta.

Viranomaisten lausuntojen yhteissävy on, että Soklin ympäristölupiin on asetettava tarkempia ehtoja päästöjenhallintaan kuin kaivosyhtiö Yara on esittänyt. Myös lisää selvityksiä ympäristöriskeistä vaaditaan ennen luvan myöntämistä.

Paliskuntain yhdistys, kalastuskunnat ja Lapin luonnonsuojelupiiri vastustavat kaivosta.

Yaran lupahakemusta pidetään liian suurpiirteisenä

Lapin ELY-keskuksen mukaan kaivoksella olisi huomattavien hyödyllisten työllisyys- ja talousvaikutusten lisäksi myös merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

ELY:n ympäristönsuojeluyksikön mielestä Soklin apatiittikaivos tuhoaisi luonnon monimuotoisuutta ja muuttaisi huomattavasti sekä pinta- ja pohjavesiä. ELY:n ja muiden viranomaisten mielestä kaivos voidaan silti tehdä, koska pilaantuminen ei ole niin rajua että ympäristönsuojelu- tai vesilait estäisivät kaivostoiminnan.

ELY pitää Yaran lupahakemusta monin paikoin liian yleispiirteisenä ja vaatii lukuisia tarkennuksia Yaran esittämiin ehtoihin muun muassa jätevesien käsittelyssä ja kivijätteen varastoinnissa.

Yksikkö katsoo, ettei kaivoksen päästöistä, jätteistä ja jätehuollosta aiheudu ympäristönsuojelulain mukaista luvan estävää haittaa edellyttäen, että sen vaatimat tiukemmat lupaehdot määrätään.

Soklin pitkäaikaisin ja suurin elinkeino poronhoito huolissaan

Sokli sijaitsee Suomen suurimman paliskunnan, Kemin-Sompion paliskunnan alueella.

Paliskuntain yhdistyksen mielestä kaivos aiheuttaisi poronhoidolle huomattavaa haittaa, muun muassa laidunmaita menetettäisiin, kaivos tuhoaisi porojen laidunkierron ja aiheuttaisi poronhoitajille paljon kustannuksia vaativaa lisätyötä.

Paliskuntain yhdistyksen lausunnossa todetaan, että toistaiseksi kaivosyhtiö Yara ja konsultit eivät ole kyenneet esittämään riittäviä keinoja haittojen poistamiseksi tai minimoimiseksi niin, että huomattavaa haittaa poronhoidolle ei syntyisi.

Kaivos on yhdistyksen mielestä poronhoitolain vastainen, eikä sille saa myöntää ympäristö- ja vesitalouslupaa.

Sokli on Jäämeren ja Itämeren vedenjakajalla

Sokli on Savukosken kunnan alueella, runsaan kymmenen kilometrin päässä Venäjän rajasta. Soklin alueella virtaavat Nuorttijoen vesistön vedet, jotka laskevat Venäjälle ja lopulta Jäämereen.

Soklin alue on suuri, 60 neliökilometriä. Se vastaa kymmenen Kauniaisen pinta-alaa.

Kaivoksen takia Nuorttijokeen laskevia Sokliojaa siirretään kahden kilometrin ja Yli-Nuorttia yhden kilometrin verran rakennettaviin uusiin tekojokiin.

Nuortin vesistöön on määrä laskea vain kaivoksen puhtaita aluevesiä. Kaivoksen puhdistetut jätevedet on määrä johtaa 24 kilometriä pitkällä putkella Itämereen laskevan Kemijoen latvoille.

Yli-Kemin ja Kemijärven kalastusalueet ja Martin, Savukosken, Pelkosenniemen ja Kemijärven osakaskunnat vastustavat lupien myöntämistä kaivokselle.

Niiden mukaan kaivoksen jätevesien johtaminen luonnontilaiseen ja karuun Kemijoen yläosaan rehevöittää joen, pilaa aloitetun hankkeen lohen palauttamiseksi heikentää kalastusmatkailun edellytyksiä. Nuorttijoen luonnonvaraista taimenkantaa ei voida korvata istutuksilla.

Jos kaivokselle annetaan luvat, kalastusalueet ja osakaskunnat vaativat korvaukset vahingoista ja että Yara määrätään maksamaan vuosittain 80 000 euron kalatalousmaksu. Maksulla kompensoitaisiin kalastolle aiheutettuja haittoja.

Lapin ELY-keskuksen mielestä 20 000 euroa olisi perusteltu kalatalousmaksu. Yara on esittänyt lupahakemuksessa kalatalousmaksuksi 6 000 euroa vuodessa.

Soklissa on radioaktiivisia aineita tavallista enemmän

Uraania ja toriumia on Soklissa enemmän kuin Suomen maaperässä tavanomaisesti.

Säteilyturvakeskuksen STUKin mukaan myös hyödynnettäväksi aiotussa fosfaatissa on paikoitellen yli 100 grammaa uraania tai toriumia tonnissa ja siksi siitä on tehtävä ennen kaivoksen aloittamista säteilyilmoitus STUKille.

STUKin mukaan radioaktiivisten aineiden kulkeutumista rikastusprosessissa, itse Norjaan kuljetettavassa rikasteessa ja pääsyä vesiin ja alueelle läjitettäviin jätteisiin on tärkeätä vielä selvittää. Myös alueella työskentelevien säteilyaltistus ja sen torjuminen on STUKin mukaan selvitettävä ennen toiminnan aloittamista.

Yara on luvannut tiedon kaivoksesta kohta

Kaivoksesta on määrä louhia parin vuosikymmenen ajan apatiittia eli fosfaattia, josta jalostetaan maanviljelyn lannoitetta Norjassa.

Kaivosyhtiö Yara on viimeksi kertonut tekevänsä tulevana syksynä (2015) päätöksen, perustaako se kaivoksen Sokliin vai Kanadaan.

Soklin erilaisten ympäristölupien käsittely muutoksenhakuineen kestänee vielä useita vuosia.