1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Suomalainen on ollut työttömänä nyt jo noin vuoden verran

Keskimääräinen työttömyysjakso oli maaliskuussa 51 viikon mittainen ja kehitys jatkuu ikävän tasaisena. Työttömyyden pitkittyessä rapistuu sekä ammattitaito että mielenterveys, mikä tekee työllistymisestä entistä vaikeampaa.

Kuva: Sini Liimatainen / Yle

Työttömyystilastot (siirryt toiseen palveluun) ovat saavuttaneet ikävän rajapyykin. Suomalaisen työttömyys on keskimäärin kestänyt jo noin vuoden.

Lukua selittää se, että pitkäaikaistyöttömien, eli yli 12 kuukautta työttömän olleiden määrä kasvaa nopeasti. Kesäkuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli noin 110 000, mikä on noin 20 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Työttömyyden keston mediaaniluku on huomattavasti pienempi, eli suurin osa työttömyysjaksoista päättyy ennen kuin vuosi on tullut täyteen. Jaksojen kestot kuitenkin venyvät ripeää tahtia. Kun vuonna 2013 suurin osa työttömyysjaksoista päättyi 16 viikon jälkeen, viime vuonna vastaava luku oli 19 viikkoa. Työttömyysjaksot ovat olleet näin pitkiä viimeksi vuonna 1999.

Tänä vuonna kehitys jatkuu samansuuntaisena. Maaliskuussa suurin osa työttömyysjaksoista päättyi 23 viikon jälkeen.

Ensin työttömyys venyi miesvaltaisilla aloilla, nyt on naisten vuoro

Työttömyysjaksot ovat tavallisesti naisilla lyhyempiä kuin miehillä, mutta nyt sekin ero on tasoittumassa. Vuonna 2013 naisten työttömyysjakso päättyi 13 viikon jälkeen, viime vuonna 17 viikon. Tätä selittää se, että taloustaantumassa irtisanomiset alkavat usein miesvaltaisilla aloilla. Naisvaltaisiin palvelualoihin vaikutus tulee viiveellä.

– Taantuma alkaa ensin näkyä miesvaltaisilla vienti-, teollisuus-, rakennus- ja kuljetusaloilla. Vasta myöhemmin se leviää kotimarkkinasektoriin, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

Ennen työnteon esti huono selkä, nyt mielenterveysongelmat

Mitä kauammin ilman töitä, sitä vaikeampaa sen saaminen jatkossa on. Tämä johtuu muun muassa työtehtävien vaatimustason nopeista muutoksista. Esimerkiksi IT-sektorin työnantajat sietävät pitkiä työttömyysjaksoja huonosti, koska ala muuttuu niin nopeasti.

– Esimerkiksi 2000–luvun alussa tuli voimaan uusia sähköalan määräyksiä. Silloin monella sähkömiehellä vanheni pätevyys yhdessä yössä, Räisänen havainnollistaa.

Toisen noidankehän luo työttömyyden ja terveyden välinen suhde. Terveysongelmat altistavat työttömyydelle ja toisaalta pitkittyvä työttömyys tutkitusti (siirryt toiseen palveluun) lisää riskiä sairastua. Fyysisten ammattien vähentyessä etenkin mielenterveysongelmat ovat yhä suurempi este työllistymiselle.

– 50–luvulla kipeä selkä sulki ulos suuresta osasta töitä, sen sijaan mielenterveysongelmiin fyysisellä työllä saattoi olla terapeuttinenkin vaikutus. Mutta nykyisessä projektityössä joka vaatii symbolista ajattelua, tiimityöskentelyä, kirjoittamista ja keskittymistä, lievilläkin mielenterveysongelmilla voi olla haittaava vaikutus, sanoo tutkimusprofessori Pasi Moisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Viisasten kiveä ei ole

Mahdollisina helpotuskeinoina työttömyyden luomiin ongelmiin Moisio mainitsee työttömille suunnatut terveystarkastukset (siirryt toiseen palveluun), tai työttömyysturvan parantamisen esimerkiksi perustulomallin kautta. Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan yrittää tällä hetkellä lyhentää työttömyysjaksoja voimakkaalla työtarjousten määrän kasvattamisella.

Nämä ovat kuitenkin lähinnä sairauden laastaroimista. Parannuskeino on työpaikkojen määrän kasvattaminen.

– Millään tukitoimilla ongelmaa ei voida ratkaista. Niillä voidaan lyhentää työttömyysjaksojen kestoa, auttaa työnantajia täyttämään avoimet työpaikat, mutta se ei ratkaise työmarkkinoiden perusongelmia, Räisänen sanoo.