yle.fi-etusivu

Purjelentoharrastus muuttui elämäntavaksi: "Kun pääsee korkealle ja kauas, ei ole köyhä eikä kipee"

Harrastukset saattavat viedä mukanaan niin voimakkaasti, että sitä voi pitää jo elämäntapana. Vaasalainen Raimo Uusihauta on lentänyt purjekoneella ensimmäisen kerran jo vuonna 1950. Vaikka ikää on kertynyt, hän on onnellinen että pääsee vielä matkustajana kyytin, koska lentolupakirjaa ei enää ole.

ilmiöt
Vaasalainen Raimo Uusihauta lensi purjekoneella ensimmäisen kerran vuonna 1950.
Vaasalainen Raimo Uusihauta lensi purjekoneella ensimmäisen kerran vuonna 1950.Antti Kettumäki/Yle

Alajärven Menkijärven entinen Puolustusvoimien lentokenttä on edelleen esimerkiksi purjelentoharrastajien aktiivikäytössä. Kentällä toimii useita eri seuroja – muun muassa Vaasan Lentokerho.

Vaasan Lentokerhon toiminta käynnistyi pian sotien jälkeen, jolloin myös Raimo Uusihauta liittyi mukaan toimintaan. Vuosi oli 1946.

– Olin silloin vielä niin nuori poika, että pääsin vetämään vaijeria eli vintturia jolla purjekoneet vedettiin ilmaan. Se oli voimakoneella pyörivä kela, jossa oli vaijeri. Sillä saatiin 400 - 500 metrin irrotuskorkeuksia, jotta saatiin termiikkiä eli nostavaa ilvavirtausta ja hyvällä säkällä siitä päästiin matkallekkin.

Raimo Uusihauta muistelee myös miten koko toiminta saatiin Vaasassa käyntiin.

Ei tämä ole minulle harrastus. Tämä on elämäntapa.

Raimo Uusihauta

– Kaikki alkoi 1946, kun saatiin toiminnalle lupa valvontakomissiolta. Siihen saakka purjelentokoneita säilytettiin Vaskiluodossa sinetöidyssä hallissa. Luvan tultua viranomainen kävi murtamassa sinetin ja siitä toiminta alkoi.

Velkarahalla hinauslentokone

Uusihaudan mukaan kerhotoiminta on aina ollut rahallisesti tiukkaa ja se on asettanut rajoitteita toiminnan kehittämiseen. Aikoinaan Vaasan Lentokerhokin joutui ottamaan velkaa oman hinauskoneen ostoon.

Haikeana tässä katselen, kun muut lentävät.

Raimo Uusihauta

– Pankkilaina otettiin ja ostettiin hinauslentokone jolla saatiin purjekoneet helpommin taivaalle. Samalla lentokoneella lennetään edelleen eli se on 40 vuotta vanha ja peruskorjattu jo monta kertaa, mutta se on toiminut ja toimii edelleen.

– Nykyiset, kevyemmät purjelentokoneet on otettu käyttöön 1970- ja 1980-luvuilla, kertoo Raimo Uusihauta.

Menkijärveltä hyvä lähteä kauas

Vaasan Lentokerho on toiminut osittain aina myös Menkijärven lentokentällä. Jo vuosia sitten koko toiminta siirtyi Vaasasta pois, kun muu lentotoiminta kasvoi reittiliikenteen myötä. Myös sääolot ovat aina puoltaneet Menkijärven sijaintia.

– Tämä on mitä parhain paikka, koska nostavat ilmavirtaukset eli termikset ovat rannikon sijaan täällä. Kun aurinko paistaa ja taivaalla on suotuisia pilviä, niin aina pääsee lentoo ja voi lentää pitkiäkin lentoja. Pisin lentoni on ollut Ruotsin Kiirunan pohjoispuolelle. Siellä järjestettiin alan lentoleirejä pääsiäisen tienoilla, jolloin on parhaimmat ilmavirtaukset ja pääsee korkealle, Raimo Uusihauta.

Nyt mies istuu kentän reunalla hieman haikeana katsellen nuorempien harrastusta ja muistelee, miksi jäi harrastukseen "koukkuun" koko elämäksi.

– Ei minulla ole enää lentolupakirjaa. Haikeana tässä katselen, kun muut lentävät. Onneksi takapenkille pääsee vielä matkustajaksi. Ei tämä ole minulle harrastus. Tämä on elämäntapa.

– Kun pääsee tarpeeksi korkealle ja kauas, niin ei ole köyhä eikä kipee. Yksinkertaisesti se on kivaa.