Koe uusi yle.fi

Haapapuusta ei saanut tikkuja ja siksi se sopi pyllyn pyyhkimiseen

Pajukasveihin kuuluva pehmeä haapa on ollut aikanaan tärkeä myös savupirteissä asuville suomalaisille. Siitä tehtiin tikkuja joilla siistittiin pylly, kun oli käyty pellon laidalla tarpeilla. Nyt noita tikkuja taas saa.

Haavat ja poppelit
Nainen roikottaa narusta tikkunippuja
Tammelan Hakkapeliittatapahtumaan etsitään Suomen historiasta aina jotain hauskaa ja jännittävää, kertoo Outi Saaristo.Miki Wallenius / Yle

Forssalaiset käsityöläiset Ulla Saaristo, Marjut Pylkkänen-Kujamäki ja Karita Stenfors-Selkälä haluavat tuoda suomalaisen kansan arkihistoriaa esille ja muistuttaa nykypäivän ihmisiä miten ennen elettiin.

Ennen ei kansankielessä myöskään sanoilla koreiltu, vaan asiat todettiin suoraan.

Niinpä käsityönaisten repertuaarista löytyy myös nippu ohuita haapatikkuja, joiden päällä on etiketti ”paskatikut”.

Forssalaiset naiset tuntevat historiaa. Haapaa ei suotta sanota elämän puuksi. Noin tuhat eliölajia viihtyy haapapuussa.

Jotkut saattoivat vuoleskella niitä pyöreämmiksi ja mukavammiksi

Ulla Saaristo

Ennen vessapaperia tunnettiin Suomessakin pehmeät haapapuusta tehdyt tikut. Niitä käytettiin pyllyn pyyhkimiseen.

Haapaa oli mukava käyttää, kun siitä ei tullut tikkuja. Viimeistelyyn saatettiin käyttää ruohoa, lehtiä tai sammalta.

– Jotkut saattoivat vuoleskella niitä pyöreämmiksi ja mukavimmiksi, Outi Saaristo vinkkaa.

Vähän niinkuin nykyiset jäätelötikut siis.

Mistä sitten tulee sanonta ”seisoo kuin tikku paskassa”?

Sekin tikkunipun ostavalle selitetään kääreessä: pellon pientareella tikut tökättiin sontaläjään pystyyn, jotta kukaan ei astuisi päälle.

Tikusta tuli siis käytön jälkeen varoitusmerkki.

Saniaisen ja vanhan ämmän yhteys

Naiskolmikolla on oma yritys Rykkeri, joka painaa kankaita ja tekstiilejä perinteisellä käsiteollisella menetelmällä.

Sen oheen on syntynyt hauskoja historiallisen taustan omaavia tuotteita haapapuusta.

Pellapyyhkeitä taiteltuina joissa teksti Vanhan ämmän perseenpyyhin
Saniaisenlehteä nimitettiin aikoinaan vanhan ämmän perseenpyyhkimeksi, koska se oli niin iso ja leveä. Siitä idea saniaisenkuviolla koristellulle pienelle pellavapyyhkeelle.Miki Wallenius / Yle

Tikkujen lisäksi hyllyillä on peflettejä. Miesten versio on Jormake ja naisten Vituke.

Viimeisin innovaatio tullut kangaspuolelle. Se on Vanhan ämmän perseenpyyhin.

– Ennen saniaisenlehteä kutsuttiin sillä nimellä, valaisee Outi Saaristo.

Pehmeään pellavapyyhkeeseen on painettu kaksi komeaa saniaisenlehteä. Sopii kuulemma muuhunkin käyttöön kuin pepun pyyhkimiseen.

Naiskolmikko kiertää paljon erilaisia käsityöläistapahtumia ja messuja. Yleisöltä tulee suoraa ja kannustavaa palautetta.

Forssan naapurissa Tammelassa järjestetään joka vuosi keskiaikatapahtuma Hakkapeliitta, johon naiset keksivät aina jonkun uuden tuotteen.

Ensi vuoden tuote on mietintämyssyssä. Ehkä taas koetellaan nykyihmisen hyvän maun rajoja ja ravistellaan samalla nauruhermoja.