1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Tosifani tatuoi nimikirjoitukset käsivarteensa – ja ajaa 18 000 kilometriä bändin perässä

Nelikymppiset Hannele Partanen ja Satu Honkanen näkivät Neljänsuora-yhtyeen ensimmäisen kerran livenä kaksi vuotta sitten. Musiikki kolahti kerralla ja kovaa, Nyt naisilla on takana kymmeniä tuhansia keikkakilometrejä, kymmeniä keikkoja ja vaatteet fanikaupasta. Satu on jopa tatuoinut käteensä yhtyeen jäsenten nimikirjoitukset. Fanittaminen on naisille harrastus siinä missä mikä tahansa muukin.

Kuva: Adam Bellgrau / Yle

Lauantai-iltana Kangasniemen Syvälahden lavan pihalla kuhisee tanssikansaa. Illan esiintyjänä on Neljänsuora ja lavan edusta täyttyy faneista. Satu Honkanen ja Hannele Partanen ovat saapuneet keikkapaikalle ajoissa.

– Viime viikolla kävi ensimmäistä kertaa niin, että myöhästyimme keikalta. Matkalla olikin tietyö ja liikenne seisoi tunnin. Kolmas biisi oli menossa kun saavuimme paikalle, kyllä ihan hermostutti, naiset kertovat ennen keikan alkua.

Näin voivat todeta vain tosifanit. Satu ja Hannele ovat nähneet viimeisen kahden vuoden aikana yhtyeen kymmeniä ja kymmeniä kertoja, tänä vuonna lähestyy sadas keikka.

– Kun näimme bändin ekaa kertaa Mikkelissä pari vuotta sitten, se kolahti kerralla meille molemmille. Musiikki on hyvää, bändin pojat ovat ihania tyyppejä ja he ottavat fanit tosi hyvin huomioon, Satu Honkanen valottaa fanittamisen perusteita.

Viisi keikkaa neljässä päivässä

Honkaselle ja Partaselle Neljänsuoran seuraaminen keikalta toiselle on ollut melko itsestään selvää. Naiset kokevat fanittamisen harrastuksena siinä missä minkä tahansa muunkin harrastuksen.

– Helsingissä on meidän tämän vuoden eteläisin keikka ollut, Oulussa pohjoisin. Ja liki kaikki keikat siltä väliltä on käyty.

Jokaiselta keikalta on saatava nimikirjoitus. Kuva: Adam Bellgrau / Yle

Lauantainen Syvälahden keikka on naisten viides, sillä viikolla. 

– Keskiviikkona ja torstaina oltiin keikoilla, perjantaina olimme ensin Tampereella kukkaisviikon keikalla ja siitä ajettiin illaksi Hartolaan, jossa yhtye veti päivän toisen keikan. 170 kilometriä oli tuo välimatka. Ja nyt olemme täällä Kangasniemellä, Sulkavalta ja Savonlinnasta kotoisin olevat fanittajat kertovat yhdestä suusta.

Viime vuonna keikkakilometrejä kertyi naisten autojen mittariin yli 17 000, tänä vuonna mennään reilusti yli.

– Minulla on tähän mennessä jo 41 keikkaa tältä vuodelta käytynä. Auton mittariin on kertynyt nyt yli 10 000 keikkakilometriä ja loppuvuoden keikkoja ei kaikkia ole vielä julkaistu edes, Satu Honkanen kertoo.

Harrastus muiden joukossa

Naisten suunnitelmissa on syksyn aikana käydä ainakin Sotkamon Naapurivaarassa, laivalla ja Helsingissä levyn julkistamisen ennakkobileissä yhtyettä kuuntelemassa. Kyse on siis todella antautuneesta fanittamisesta. Niin tosissaan naiset yhtyeen kanssa ovat, että molemmilla on Neljänsuora-aiheisia tatuointeja.

– Minulla on kaikkien bändin jäsenten nimikirjoitukset tatuoituna käsivarteen. Olkavarressa on Valtava maailma -kappaleen kertosäkeistö, Satu Honkanen näyttää käsivarttaan.

Hannelella on rintaan tatuoituna yhtyeen logo. Nainen kertoo sen olevan merkki tärkeästä elämäntapahtumasta. Fanittaminen on muuttanut naisten elämää siinä määrin, että osa läheisistä ihmettelee vimmaa.

Satu Honkasen kädessä on tatuoituna Neljänsuora -yhtyeen jäsenten nimikirjoitukset. Kuva: Adam Bellgrau / Yle

– Jotkut eivät ymmärrä jatkuvaa reissaamista, mutta suurin osa on suhtautunut tosi hyvin ja ymmärtää, että tämä on meidän harrastus. Äitini seuraa mielenkiinnolla facebookin kautta missä tytär on nyt keikalla, lapset toivottavat aina hyvää keikkamatkaa eikä mieskään ole vastalauseita esittänyt, kahden lapsen äiti Hannele kertoo.

Molemmat naiset ovat työelämässä ja fanittaminen keskittyykin pääsääntöisesti viikonloppuihin. Joskus joutuu työvuoromuutoksia tosin tekemään.

– Kyllä nämä keikkamatkat antavat energiaa työviikkoon ja normaaliin arkeen. Monesti ajetaan vielä lauantaina keikan jälkeen yöllä kotiin ja sunnuntait menevät univelkoja nukkuessa, naiset nauravat.

Kahvi, musiikki ja hyvä seura

Hannele ja Satu eivät suinkaan ole ainoita, jotka Neljänsuoraa seuraavat keikalta toiselle. Lauantaina Syvälahden lavalle on kertynyt parisen kymmentä yhtyeen tosifania. Lavan edustalla on keikan aikana tungosta ja laulaja Antti Ketonen tervehtii yleisöä kädestä pitäen. Sadun ja Hannelen laulaja huomioi puhumalla tyttösistä ja katsomalla silmiin. Väliajalla yhtyeen fanikojulle on kiemurteleva jono.

– Jokaiselta keikalta olen hakenut nimikirjoituksen, paitsi kerran. Laivalla oli yli tunnin jono poikien luo, niin en jaksanut odottaa, Hannele kertoo.

Satu ja Hannele hakeutuvat eturiviin. Laulujen sanat osataan ulkoa. Kuva: Adam Bellgrau / Yle

Fanittamiseen kuuluu nimikirjoitusten lisäksi fanituotteet. Hannelelta ja Sadulta löytyy huppareita, toppeja ja koruja. Laulujen sanat osataan ulkoa, paitsi nyt elokuussa julkaistavan levyn, nitä eivielä ole kuultu tarpeeksi.

– Nyt on hyvä keikka, kun ensimmäinen setti oli uuden levyn biisejä, eikä tangoa ja valssia niin kuin yleensä, Satu sanoo väliajalla nimikirjoituksen haettuaan.

Naisten keikkamatkoihin ei alkoholi kuulu, vaan parhaat kiksit tulevat kahvista, musiikista ja hyvästä seurasta. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, missä kulkee fanittamisen raja.

– Jokaisella on yksityisyyden raja ja kyllä artistin koskettelu keikalla on ylilyönti. Eihän kukaan mene kenenkään työpaikalla ketään hipelöimään tai kopeloimaan. Mutta kaikkea sitä keikoilla näkee.

Jokainen keikka on erilainen

Kymmeniä keikkoja nähneenä Satu ja Hannele eivät ole yhtyeeseen kyllästyneet. Päinvastoin. He vakuuttavat, että jokainen keikka on aina erilainen. Tähän on Neljänsuorassa pyritty, kertoo yhtyeen keulahahmo ja laulaja Antti Ketonen.

Antti Ketonen ei ole kyllästynyt faneihin eikä fanilahjoihin vuosien saatossa. Kuva: Adam Bellgrau / Yle

– Hyvälle se tuntuu, kun on ihmisiä, jotka kulkevat keikalta toiselle. Antautuneimmat fanit kiertävät yli 50 keikkaa vuodessa meidän mukana. Kyllä sitä haluaa, että jokainen keikka olisi erilainen.

Neljänsuora on keikkaillut ahkerasti 17 vuoden ajan. Fanilahjoja on vuosien varrella yhtyeen jäsenille kertynyt. Tämän kesän suosikkina ovat ollut suklaa ja mansikat. Talvisin tulee paljon villasukkia, eri väreissä ja jopa yhtyeen omalla logolla varustettuna. Antti Ketonen kertoo, että vuosien varrella fanittamiseen on jo tottunut. Silti bändi jaksaa huomioida faninsa joka keikalla.

– Nimmareiden jakamiseen ei vaan kyllästy. Se on kiva nähdä fanit läheltä ja samalla jututtaa heitä, Ketonen hymyilee.