Video: Oletko ajanut haravakonetta? Ennen heinätöissä oli koko perhe

Heinäseipäät koristavat enää harvoja peltoja. Moni muistaa lapsuuden kesät heinäpelloilta, jolloin pääsi ajamaan haravakonetta, laittamaan tikkuja seipääseen, syömään eväitä ja uimaan.

Kotimaa
Esa Helaakoski ajaa niittokonetta hevosilla
Kokenut hevosmies Esa Helaakoski näytti myös toimittaja Minna Aulalle heinänteon salaisuudet.

Heinäpellolla on paarmoja, aurinko paahtaa ja hiki virtaa. Kovaa työtähän se on, heinänteko nimittäin. Moni muistaa lapsuuskesän heinätyöt – joko hyvällä tai pahalla.

Toimittaja testaa heinäntekoa
Toimittajakin pääsi seivästämään heinää.Heidi Hannukainen / Yle

Nykyään saa pelloilta heinäseipäitä etsiä. Seivästäminen vie aikaa, jota ihmisiltä nykyään ei juuri löydy. Isommat pellot on helppo tehdä traktorilla, mutta heinänteon ilosta pienet pellot voi laittaa seipäällekin. Näin tekee ylitorniolainen Esa Helaakoski.

– Teen sen verran kun on mukava. Sehän tässä on nykyään kun joutuu yksin tekemään, Helaakoski miettii.

22-vuotias Tuhokas opettaa muita hevosia

Helaakoskella on niittokone, haravakone, hankoja ja seipäitä. Lisäksi hänellä on tallissaan neljä hevosta, joista tallin vanhin, 22-vuotias Tuhokas opettaa muita hevosia työntekoon. Tuhokas pitää nuoremmat ja villimmät hevoset kurissa niittokoneenkin edessä.

Ei taida montaa hevosta Lapista löytyä, jotka niittokoneen eteen suostuvat.

Esa Helaakoski
Esa Helaakoski ajaa hevolla niittokonetta Ylitorniolla Niuronrannassa
Minna Aula / Yle

– Ei taida montaa hevosta Lapista löytyä, jotka niittokoneen eteen suostuvat. Sehän on vaarallinen kone, jos ei ole hevoset hallussa.

Tuhokas katselee rauhallisena, eikä osoita mieltään vaikka vieras ihminen istuu haravakoneen päälle.

– Eikö olekin maailman paras paikka istua, Helaakoski kysyy toimittajalta, joka ajaa haravakonetta suu messingillä. Helposta heinänteosta voidaan puhua, mutta kyllä haravakoneen ajamistakin opetella täytyy.

– Se tuntui lapsena hyvältä kun sai ajaa haravakonetta, heti kun jalka ylsi polkimelle. Sitähän teki niinkuin aikaisen ihmisen työn siinä, Helaakoski muistelee.

Tikkutyttöjä ei tahdo löytyä

Ennen heinäpelloille meni koko perhe. Lapsetkin oppivat työntekoon ja tikkutyttöjen tehtävä tuntui maailman tärkeimmältä.

Esa Helaakoksi heinää seivästämässä
Minna Aula / Yle

– Sehän oli silloin tärkeää, tikku piti laittaa seipään reikään oikeaan aikaan. Nyt ei ole tikkutyttöjä, minunkin tyttö on jo kasvanut niin isoksi, että itse täytyy tikut laittaa, Helaakoski kertoilee.

Heinäseipäät valmistuvat Ylitornion Niuron rantaan. Perinnetalojen eteen seipäät ikään kuin kuuluvat. Uskollinen niittokone siirretään seuraavalle pellolle, sillä Helaakoski käy niittämässä peltoja aina tarpeen ja kiinnostuksen mukaan.

– Ei minulle kesä tule, jos ei vähän heinää saa tehdä, Helaakoski hymyilee.