Oopiumia yskänlääkkeeksi ja heroiinia kipuun – vielä ehdit nähdä, miten sodan vammoja lääkittiin

Sotilaslääketieteen museo Lahdessa on ollut kuolinkorinoissaan jo muutaman vuoden. Sodan vammat näkyvät ja tuntuvat Hennalassa yhä.

Kotimaa
Oopiumia ja heroiinia Lahden Sotilaslääketieteen museossa.
Anna Näveri / Yle

– Kenttäsairaalan pihaan ajoivat haavoittuneita kuljettaneet linja-autot, joista miehet lajiteltiin neljään luokkaan. Luokista ensimmäinen oli kiireellisin, nelonen taas kuolleet ja kuolevat. Valitettavan usein monivammaiset siirrettiin suoraan neljänteen luokkaan, koska leikkaustiimi ei ehtinyt leikata kaikkia. Jos haavoittuneita oli 40, puolet jäi leikkaamatta.

Näin kertoo Lahden Hennalassa todennäköisesti viimeistä kesää auki olevan Sotilaslääketieteen museon pitkäaikainen opas Seppo Toivonen.

Sotilaslääketieteen museo on 80-luvulta asti kertonut karuin valokuvin, sota-ajan lääkeruiskuin, oopiumpurkein ja asiaansa äärimmäisen perehtyneen oppaan sanoin talvi- ja jatkosodan ajan lääkehoidosta.

Esimerkiksi hammaspora oli jalalla poljettava, verensiirto tehtiin suoraan luovuttajasta veren saajaan lasipullon ja pumpun avulla.

– Viime keväänä eräs iäkäs rouva kävi täällä ja kertoi antaneensa suoran verensiirron 16-vuotiaana Seinäjoen sotasairaalassa, Toivonen sanoo.

Näyttelystä suuri osa päätyy varastoon

Sotilaslääketieteen museo Hennalan vanhalla kasarmialueella on ollut sulkemassa oviaan jo yli vuoden. Osan kokoelmasta piti siirtyä Sotamuseoon Helsinkiin jo vime vuonna, mutta Sotasmuseolta ei silloin löytynyt muuttoon tarvittavaa rahoitusta. Tavarat muutetaan lähivuosina.

Jos haavoittuneita oli 40, puolet jäi leikkaamatta.

Seppo Toivonen

– Olen ollut mielissäni lykkäyksestä. Lähtökohtanamme kuitenkin on, että tämä on viimeinen kesä, Toivonen sanoo.

Lahden Kaupunginmuseo pyöritti museota vuoteen 2009. Sen jälkeen vapaaehtoiset ovat pitäneet ovia auki, lähinnä viikonloppuisin.

Jäljellä olevien päivien määrä riippuu talkoolaisten tarmosta.

– Palkallisia tekijöitä on tasan nolla. Kaikki riippuu meistä muutamasta vapaaehtoisesta. Siitä, miten kauan jaksamme maksaa kunniavelkaa sodassa haavoittuneille.

Museo avattin vuonna 1983. Sotaveteraanien avulla avatun näyttelyn esineistä suurin osa oli ollut laatikoissa sodista saakka.

– He halusivat tehdä toiminnallisen ympäristön. Vieras, joka tulee tänne, joutuu keskelle kaikkia kauheuksia.

Suurin osa esineistä päätyy Helsingin museon sijasta varastoon.

Lääkärit käyttivät metamfetamiinia

Ainakin lähiviikonloppujen ajan voi vielä käydä ihmettelemässä ja kauhistelemassa sodan sairaalavälineitä ja 1930–1940-lukujen lääkkeitä.

– Sodan ajan kaukopartion lääkitykseen kuului pervitiini piristeeksi, oopiumi yskänlääkkeeksi ja kuumeeseen. Morfiinia käytettiin kipuun ja särkyyn, Toivonen sanoo.

Lasivitriinissä on esillä heroiinia ja oopiumia. Seinällä valokuvassa vatsaansa haavan saanut mies hymyilee autuaana. Vatsaa peittävissä sideharsoissa veri on tullut läpi.

Joskus lääkäri jäi koukkuun ja jouduttiin lähettämään rintamalta kotiin.

Seppo Toivonen

– Kuvan mies on saanut morfiinia, Toivonen kommentoi.

Pervitiiniksi Suomessa kutsuttua saksalaista metamfetamiinia käytettiin kenttäsairaalassa lääkäreiden piristeenä.

– Eiväthän lääkärit pysyneet muuten hereillä. Ei silloin ymmärretty muita vaihtoehtoja. Joskus lääkäri jäi koukkuun ja jouduttiin lähettämään rintamalta kotiin, Toivonen sanoo.

Aiheesta lisää: dokumenttisarja Huume-Suomen historia alkaa TV1:llä ja Yle Areenassa 17.8. klo 20.