Toivo Kärjen hengelliset laulut konsertiksi – "Nöyrän ihmisen pienimuotoista uskoa"

Pohjanmaan Evankelinen puhallinorkesteri harjoittelee parhaillaan säveltäjä Toivo Kärjen hengellistä tuotantoa konserttikuntoon. Marraskuisessa konsertissa kuullaan lähes kaikki Kärjen hengelliset sävellykset. Myös sellaisia, joita ei ole ennen julkisesti esitetty.

Kotimaa
Toivo Kärjen ennen esittämätöntä hengellistä musiikkia kuullaan marraskuussa Laihian kirkossa.
Toivo Kärjen ennen esittämätöntä hengellistä musiikkia kuullaan marraskuussa Laihian kirkossa.Antti Näsi

Tänä vuonna juhlitaan säveltäjä Toivo Kärkeä monin tavoin. Kärjen syntymästä tulee joulukuussa kuluneeksi 100 vuotta.

Pohjanmaan Evankelinen puhallinorkesteri valmistelee marraskuulle konserttia, jossa kuullaan lähes kaikki Toivo Kärjen hengelliset sävellykset. Mukana on myös Kärjen jäämistöstä löytyneitä teoksia, joita ei ole aiemmin julkisesti esitetty.

– Melodiankäsittely ja soinnutukset näissä sävelmissä kuulostavat hyvinkin siltä, miltä hänen kevyessä musiikissaankin. Meillä on konsertissa orkesterin lisäksi mukana Merikaarron kuoro, kertoo Pohjanmaan Evankelisen puhallinorkesterin johtaja dir.mus. Aatos Ilomäki. Konsertin teema on "Toisenlaista Toivoa".

Laihian kirkkoon

Toivo Kärjen isä Frans Kärki oli Laihialla kappalaisena vuosina 1926-1954. Toivo Kärjen nuoruusvuosiin Laihia liittyy tiukasti, ei siis ihme, että juuri Laihian kirkossa hänen hengellistä tuotantoaan esitetään juhlavuoden kunniaksi.

Toivo Kärjen lapsuudenkoti oli hengellinen. Kärjen äiti Ester (os. Kurvinen) oli kuusi vuotta lähetystyössä Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ensimmäisessä Japanin lähettien ryhmässä. Äidinisän, lähetyssaarnaaja Pietari Kurvisen kokonaan tai osittain sanoittamia lauluja löytyy edelleen Siionin Kanteleesta, samoin yksi Ester Kurvisen sanoittama laulu. Oman leimansa lapsuuteen toi myös isän pappeus.

– Isän kotona oli vahva hengellinen ilmapiiri. Hänen isänsä yritti saada kaikista lapsista pappeja tai jollain tavalla hengelliselle uralle, mutta ei onnistunut kenenkään osalta, kertoo Toivo Kärjen poika Kalervo Kärki.

– Isäni joutui tekemään henkisen pesäeron kotiinsa 1930-luvun alussa lähtiessään tanssimuusikon uralle. Hän jätti tämän hengellisyyden taakseen, mutta se seurasi häntä sisäisenä tietyllä tavalla koko elämän ajan. Hän ei kuitenkaan pitänyt siitä suurta ääntä, Kalervo Kärki sanoo.

Toivo Kärjen sävellyksistä löyty hengellistä musiikkia 1920- ja 1930 -luvuilta. Hengellisten sävelten pariin Kärki palasi 1970-1980 -luvuilla. Laulut jäivät kuitenkin pääosin säveltäjän omiin laatikoihin ilman suunnitelmia julkaisusta.

"Nöyrän ihmisen pienimuotoista uskoa"

Kalervo Kärjen mukaan Toivo Kärki osallistui Suomen kanttorikuorojen kilpailuihin hengellisillä lauluillaan vuosina 1978 ja 1982, mutta ilmeisesti ilman suurempaa menestystä.

Kokonaiskuvaan säveltäjän tuotannosta tämä vähemmän tunnettu hengellinen tuotanto tuo kuitenkin oman lisänsä. Yksi hengellisten laulujen parhaista löytyy Kalervo Kärjen mukaan vuodelta 1929.

– Leivonen lumimyrskyssä on virsitraditioon pohjautuva kappale, jossa on Frans Kärjen sanat. Se on sävellyksellisesti erittäin korkeatasoinen ja osoittaa, että isä oli jo 13-vuotiaana pitkällä musiikin osaamisessa, Kalervo Kärki sanoo.

Leivonen lumimyrskyssä on levytetty vuonna 2006, mutta tuolloin tiedossa olleen yhden säkeistön lisäksi teokseen on myöhemmin löydetty toinenkin säkeistö. Kappale kuullaan Laihian konsertissa.

– Toinen on 1933-vuodelta oleva kuoroteos Iloa, jonka taustoista en tiedä mitään. Mutta se on tehty samaan aikaan, kun Toivo Kärki toimi jo ammattimuusikkona.

Myöhemmät hengelliset kappaleensa Kärki sävelsi neliäänisinä kuoroille. Tekstit eivät ole hänen tekemiään.

– Sävellykset ovat pienimuotoisia, mutta muodostavat hienon kokonaisuuden, kun ne tehdään konserttikokonaisuudeksi. Ei niillä tavoitella suuria hengellisiä sfäärejä, vaan ne ovat nöyrän ihmisen pienimuotoista uskoa ilmentäviä kappaleita, Kalervo Kärki kuvailee.