Professori: "Puolet koululuokkaopetuksesta pois"

Pasi Sahlberg ei toivo, että ulkopuoliset tarkastajat arvioisivat opettajia. Hän toivoo, että kouluissa keskusteltaisiin enemmän opettajien työstä.

kulttuuri
Pasi Sahlberg
Tomi Nuotsalo / Yle

Harvardin yliopistossa vieraileva professori Pasi Sahlberg toivoo, että opetus voitaisiin rakentaa Suomessa jo uudelta pohjalta.

– Suomalaisen opetuksen alamäkeen ei ole yhtä selitystä. Kukaan ei tiedä, mihin suuntaan perusopetusta pitäisi kehittää. Yhteinen idea puuttuu, Sahlberg valittaa.

Sahlberg toteaa tänään Helsingissä julkaistussa kirjassaan Suomalaisen koulun menestystarina, että koululuokkaopetusta tulisi vähentää puolella. Amerikan-professori lisäisi keskustelua ja sosiaalisten taitojen opettelua kouluihin.

Oppilaille tulisi sorvata henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja koulun tavoitteena on löytää oppilaan lahjakkuus.

Hän toivoo, että peruskoulu uskallettaisiin uudistaa kunnolla. Vanhoista rakenteista voitaisiin luopua rohkeasti, mutta tärkeistä ja toimivista asioista ei kannata tietystikään luopua.

Opettajat arvioitaisiin keskustelemalla

Teollisen aikakauden koulu on nyt elinkaarensa päässä. Joskus kannattaa Sahlbergin mielestä miettiä, kannattaako vanhaa taloa purkaa vai pitäisikö rakentaa jo uusi. Jääkiekkotermein maalia on mahdotonta tehdä, jos kukaan ei tiedä, missä maali on.

– Kirjan ydin on, että emme voi kopioida toistemme koulutusjärjestelmää. Ehdotin kirjan takakanteen tarraa: Don´t try this at home, Sahlberg nauraa.

Pasi Sahlberg
Tomi Nuotsalo / Yle

Sahlberg toteaa kirjassaan, että opettajia ei pystytä kouluissa arvioimaan tai valvomaan, koska virallista arviointijärjestelmää ei ole. Hän ei kuitenkaan ehdota kouluihin tarkastajia, vaan toivoo, että kouluissa keskusteltaisiin entistä enemmän opettajien työstä.

Suomen entistä heikommasta Pisa-menestyksestä Sahlbergilla on vain arvauksia. Pojat lukevat Suomessa entistä vähemmän, mutta laajemmin syynä voi olla myös se, että opetusalalla ei ole Suomessa tehty suuria muutoksia.

Koulujen viihtyvyyteen Sahlbergillä ei ole yhtä reseptiä. Hän ei usko, että Suomeen voitaisiin kehittää koulu, jossa kaikki oppilaat viihtyisivät.

Sahlberg muistuttaa, että Suomessa on uskottu aina koulutuksen julkiseen rahoitukseen. Ruotsissa koulut avattiin markkinoille rahoituksen suhteen jo 20 vuotta sitten.

Yliopistotutkinnot vientituotteina

Sahlberg uskoo, että suomalaistutkinnot voivat menestyä vientituotteina maailmalla.

Hän ei kannata ulkomaisille opiskelijoille lukukausimaksuja Suomen yliopistoihin, mutta aiemmissa lehtihaastatteluissa hän on kannattanut tutkintojen maksullisuutta joillekin ulkomaisile opiskelijoille (Opettaja-lehti (siirryt toiseen palveluun) 35/2013)

Sahlberg aikoo palata Suomeen vuoden kuluttua. Perheessä on kouluikäisiä lapsia. Professori on vaatimaton eikä nimeä unelmatyöpaikkaansa kotimaassa.

– Toivon, että saan töitä Suomesta, Sahlberg naurahtaa.

Sahlberg aloitti kirjoittaa kirjaansa _Suomalaisen koulun menestystarina ja mitä muut voivat siitä oppia _vuosina 2007–2008.

Suomennoksesta on poistettu Sahlbergin mukaan ruotsalaisvitsit ja opetusalaa koskevat itsestäänselvyydet.

Kirja julkaistiin alunperin englanniksi ja se on käännetty jo 20 kielelle. Yhdysvalloissa ensimmäinen laitos on myynyt pelkästään jo yli 25 000 kirjaa.