Kimmo Kinnunen: "Keihäänheitto ei kehity kravatti kaulassa palavereissa"

Vuoden 1991 keihäänheiton maailmanmestari Kimmo Kinnunen katsoo suomalaista keihäänheittoa kaksijakoisissa tunnelmissa. Tämän hetken suomalainen kärki miesten keihäässä on timantinkova. Sen jälkeen onkin jo paljon hiljaisempaa, kärjen takana ammottaa lähes sukupolven kokoinen aukko. Yksi tulevaisuuden nimistä on sentään Kinnunen: Kimmon poika Jami on tekemässä paluuta loukkaantumissuman jälkeen.

urheilu
Kimmo Kinnunen.
Kimmo KinnunenYle

Porin Kalevan kisojen jälkeen suomalaisen keihäänheiton nykytila miesten puolella näyttää huikean hyvältä. Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen lähtevät MM-Pekingiin rautaisessa vireessä. Teemu Wirkkala ja Ari Mannio voivat hyvänä päivänään laittaa kärkikaksikon koville.

Silti keihäsfanin otsalle voi tulla ryppy ja toinenkin, kun puhe käy suomalaisille rakkaan lajin lähitulevaisuudesta. Pitkämäki, Ruuskanen ja Wirkkala ovat jo ohittaneet 30 vuoden rajapyykin eikä 28-vuotias Manniokaan ole enää mikään juniori.

On melkein sellainen sukupolven kokoinen aukko.

Kimmo Kinnunen

– Huippuhan on timantinkova tällä hetkellä. Sitten onkin aukko, johon kaivattaisin 80-metrisiin pystyviä nuoria miehiä. Aukko on melkein sukupolven kokoinen, myöntää vuoden 1991 maailmanmestari, valmennushommissa nykyään viihtyvä Kimmo Kinnunen.

Kinnunen nostaa esille nuoren polven heittäjistä muun muassa sellaiset nimet kuin Toni Sirviö ja Jani Kiiskilä, joilta hän odottaa kehitystä tulevaisuudessa.

Suomella on 19-vuotiaiden sarjassa kaksikin erittäin lupaavaa heittäjää, mutta samalla myös ongelma: yli 75-metriä heittäneet Miro Määttänen ja Oliver Helander heittävät keihästä vain sivuharrastuksena. Määttäsen päälaji on lentopallo, Helanderin käsipallo.

Lahjakkuuksia olisi, aikaa ei

Maailmanmestari Kinnunen uskoo, että keihäänheitto lajina vetää edelleen puoleensa lahjakkuuksia, mutta valmennuspuolelle kaivataan osaajia ja ennen kaikkea aikaa touhuta nuorten urheilijoiden kanssa.

– Tuntuu, että ennen oli enemmän halua tehdä vapaaehtoistyötä. Pitää tehdä enemmän töitä kentällä eikä istua kravatti kaulassa palavereissa. 99 prosenttia tästä hommasta tehdään kentällä hikisessä paidassa.

Pitää tehdä enemmän töitä kentällä eikä istua kravatti kaulassa palavereissa.

Kimmo Kinnunen

Kaiken kokeneen keihäsmiehen puheessa toistuu tasaisin väliajoin yksi sana, jota tarvitaan suomalaiseen keihäsmenestykseen jatkossa. Tuo sana on ammattimaisuus. Mies itse vakuuttaa, että hänen sydämensä sykkii tulevaisuudessakin keihäänheitolle valmennuspuuhissa.

Kolmas sukupolvi toipunut heittokuntoon

Kinnusen keihäsperheessä suvun traditio jatkuu vahvana, vaikka vaikeuksien kautta. Perheen keihäsmainetta kasvattaa nykyään 20-vuotias Jami Kinnunen.

Isoisä Jorma, Äänekosken pikkujättiläinen, muistetaan Meksikon olympiahopeasta ja vuoden 1969 maailmanennätysheitosta. Isä-Kimmo voitti MM-kultaa vuonna 1991 ja hopeaa 1993. Kimmon veli Jarkkokin ylsi aikoinaan nuorten EM-hopeaan.

Reisivamma hoidettiin kinnusmaiseen tyyliin päin helvettiä ja siinä menivät 19-vuotiaiden MM-kisat.

Kimmo Kinnunen

Kolmannen sukupolven keihäs-Kinnunen on kärsinyt jo viime kesästä lähtien loukkaantumisista. Jami Kinnusen viime kesä meni pilalle takareiden ylivenyttymiseen ja tänä kesänä hän joutui leikkauspöydälle urheilijan tyrän vuoksi. Yli 73 metriä kiskaissut nuorukainen puhkuu isänsä mukaan heittohaluja.

– Reisivamma hoidettiin kinnusmaiseen tyyliin päin helvettiä ja siinä menivät 19-vuotiaiden MM-kisat. Tyräleikkauksesta poika on toipunut ja lähtee haastamaan muita kavereita parin viikon kuluttua 22-vuotiaiden SM-kisoissa, isä-Kimmo toteaa.