Oikeusoppineet: Vastarintaliikkeen olemassaoloon olisi hankala puuttua

Kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila, Pekka Haavisto ja Eero Heinäluoma vaativat aiemmin maanantaina Suomen Vastarintaliikkeen laillisuuden arviointia. Oikeusoppineiden mukaan valtiovallan mahdollisuudet puuttua ovat kuitenkin rajalliset – jos joku haluaa syyllistyä pahoinpitelyihin, "ei tällainen henkilö siihen mitään yhdistystä tarvitse", professori Matti Tolvanen sanoo.

Kotimaa
Nuolitarra roskapöntn kyljessä
Vastarintaliikkeen logo. Yle

Valtiovallalla ei ole juurikaan mahdollisuuksia puuttua ennalta sellaisen yhteenliittymän toimintaan, jossa yhteenliittymä ei ole rekisteröity yhdistys, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Pekka Haavisto (vihr.) ja Eero Heinäluoma (sd.) kommentoivat Jyväskylän toissapäiväistä mellakkaa tänään maanantaina Ylen Ykkösaamussa – kolmikko muun muassa totesi, että väkivaltaiset teot on tuomittava ja niiden juurisyyhyn puututtava.

Suomen Vastarintaliikkeen väkivaltaisessa mielenilmauksessa joukko uusnatseja hyökkäsi kauppakeskuksessa ulkopuolisten kimppuun Jyväskylässä lauantaina. Ykkösaamun haastattelussa esimerkiksi Pekka Haavisto arvioi, että "tällainen toistuva väkivalta ei kuulu normaaliin yhdistystoimintaan" ja "selvästi ollaan laittomuuden puolella".

Yhdistysrekisterissä ei kuitenkaan ole Suomen Vastarintaliike -nimistä yhdistystä, Patentti- ja rekisterihallituksesta kerrotaan Ylelle.

Matti Tolvanen kertoo, että rekisteröidyn yhdistyksen voi lakkauttaa tietyin edellytyksin, mutta Suomen Vastarintaliikkeen tapauksessa asia ei ole näin:

– Jos se on rekisteröimätön [yhteenliittymä], sille ei voi mitään.

Yhdistyslaki koskee kaikkea yhdistystoimintaa

Asetelma ei kuitenkaan ole välttämättä näin yksinkertainen – hallintotieteiden tohtori Matti Muukkonen sanoo Ylelle, että yhdistyslaki koskee Suomessa kaikkea yhdistystoimintaa.

Suomalaisen yhteiskunnan lähtökohtana on, että moniäänisyys on sallittua.

Matti Muukkonen

– Yhdistyksen voi perustaa aatteellisten tarkoitusten yhteistä toteuttamista varten. Sinänsä osa säännöksistä koskee pelkästään rekisteröimättömiä yhdistyksiä, osa pelkästään rekisteröityjä yhdistyksiä.

Muukkonen toteaa, että lakkauttamissääntely on relevanttia myös rekisteröimättömien yhdistysten osalta.

Oma kysymyksensä on se, kuinka helposti ja millaisilla perusteilla yhdistyksen lakkauttamisprosessi aloitettaisiin.

– Suomalaisen yhteiskunnan lähtökohtana on se, että moniäänisyys on sallittua. Erilaiset ääri-ilmiöt karsitaan pois rikoslain puitteissa, Muukkonen sanoo.

Hänen mukaansa on syyttäjän ja Poliisihallituksen tehtävä kulloinkin arvioida, täyttyvätkö ne kriteerit, joiden perusteella yhdistys voitaisiin luokitella kielletyksi. Sellainen olisi esimerkiksi yhdistys, joka olisi sotilaallisesti järjestäytynyt ja jossa olisi hyvin tiukkoja käskyvaltasuhteita.

– Mikäli [nämä kriteerit] eivät täyty, silloin on vain hyväksyttävä se, että erilaisia näkökulmia yhteiskunnassa on. Mikäli täyttyvät, silloin [syyttäjä tai Poliisihallitus] voi alioikeudessa eli käytännössä käräjäoikeudessa lähteä ajamaan tällaisen yhdistyksen lakkauttamista.

"Lakkauttaminen on hankala toimenpide"

Tolvanen suhtautuu yhdistyksenkin lakkauttamiseen varauksellisesti.

[Lakkauttamisen] teho suoranaisten rikosten estämisessä on aika vähäinen.

Matti Tolvanen

Hänen arvionsa mukaan lakkauttamisen vaikutus olisi käytännössä "hyvin kyseenalainen".

– Itse olen kyllä sitä mieltä, että tämmöinen toiminnan lakkauttaminen, se on nykypäivänä hyvin hankala toimenpide ja sen teho suoranaisten rikosten estämisessä on kyllä aika vähäinen.

– Jos joku haluaa syyllistyä pahoinpitelyihin tai toisen henkilön kunnian loukkaamiseen tai laittomaan uhkaukseen tai kotirauhan rikkomiseen, ei tällainen henkilö siihen mitään yhdistystä tarvitse, Tolvanen sanoo.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio on samoilla linjoilla kuin Tolvanenkin.

– Valtiovallan mahdollisuudet puuttua ovat rajalliset, jollei kyse ole sellaisesta toiminnasta, jossa on mukana aseita tai jossa järjestytään sotilaallisesti, Nuotio kommentoi sähköpostitse.

Kuinka toimintaan olisi puututtava?

Rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan käytännössä Suomen Vastarintaliikkeen kaltaisiin yhteenliittymiin on puututtava yksityishenkilöiden kautta.

– Jos on kysymys lievän muotoisesta väkivallasta, siinä ei oikein poliisillakaan ole kovin paljon keinoja ennalta puuttua tämmöiseen [toimintaan].

– Ne ovat hyvin rajalliset niin kauan, kunnes henkilö syyllistyy rikokseen. Sitten, kun joku syyllistyy, kyllä pakkokeinolaki antaa keinoja rikoksen tutkimiseen ja tietyllä tavalla tietysti myös rikollisen toiminnan jatkamisen estämiseen, Tolvanen sanoo.