Ruotsalaistutkimus: Pakokaasut saattavat lisätä riskiä sairastua dementiaan – "Yllättävän suuri yhteys"

Tutkimukseen on osallistunut noin 2 000 uumajalaista, joita on seurattu 15 vuoden ajan. Noin 300 on sairastunut Alzheimerin tautiin tai vaskulaariseen dementiaan.

Ulkomaat
Pakokaasua tulee pakoputkista.
Marcus Führer / EPA

Ruotsalaistutkimuksen mukaan pakokaasujen ja dementian välillä saattaa olla suora yhteys, sanomalehti Dagens Nyheter (siirryt toiseen palveluun) kirjoittaa. Vilkasliikenteisillä kaduilla asuvilla ihmisillä on tutkimuksessa todettu suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin ja vaskulaariseen dementiaan kuin harvaliikenteisillä kaduilla asuvilla.

– Olemme havainneet yllättävän vahvan yhteyden, ympäristötieteen professori, tutkimuksen johtaja Bertil Forsberg Uumajan yliopistosta sanoo.

Tutkimuksen mukaan jopa 16 prosenttia dementiatapauksista voi johtua pakokaasuille altistumisesta.

Tutkimukseen on osallistunut lähes 2 000 uumajalaista, joita on seurattu 15 vuoden ajan. Kaikki osallistujat olivat tutkimuksen alkaessa terveitä yli 55-vuotiaita. He ovat osallistuneet muistitutkimukseen viiden vuoden välein. Tutkijat ovat samalla seuranneet pakokaasujen määrää heidän asuinkaduillaan. Lisäksi muut tekijät, kuten ikä, koulutustaso ja BMI on otettu huomioon.

Noin 300 tutkimukseen osallistunutta on sairastunut Alzheimeriin tai vaskulaariseen dementiaan tutkimuksen aikana.

Osallistujilla, joiden asuinkaduilla oli eniten pakokaasuja, oli 40 prosenttia korkeampi riski sairastua dementiaan kuin osallistujilla, joiden asuinkaduilla oli vähiten pakokaasuja. Asuinkadut jaettiin tutkimuksessa neljään luokkaa pakokaasujen määrän perusteella.

Uumajan keskustassa typpidioksidi- ja pienhiukkasmäärät ylittävät EU:n sallimat raja-arvot. Laitakaupunkialueilla hengitysilma on kuitenkin erittäin puhdasta, minkä vuoksi tutkimukseen osallistujien hengitysilmassa on selvät erot.

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että ilmansaasteet voivat lisätä riskiä sairastua esimerkiksi astmaan, syöpään ja sydän- ja verisuonitauteihin. Vasta viime vuosina tutkijat ovat alkaneet kiinnostua ilmansaasteiden vaikutuksesta aivotoimintoihin.

– Tiedämme, että pienhiukkaset voivat kulkeutua hajuhermon kautta aivoihin ja aiheuttaa siellä suoraa vahinkoa. On myös todettu, että pakokaasut voivat aiheuttaa tulehduksia, jotka vaikuttavat niin hengitysteihin kuin muihin elimiinkin, mikä vaikuttaa muun muassa aivojen verenkiertoon, ympäristötieteen professori Bertil Forsberg sanoo Dagens Nyheterissä.

Uumajan yliopiston tutkijat peräävät nyt lisätutkimusta pakokaasujen ja dementian välisestä yhteydestä. He huomauttavat, että muutkin liikenteeseen liittyvät tekijät kuin pakokaasut voivat vaikuttaa dementiaan sairastumiseen – esimerkiksi meluhaitat. Ruotsalaistutkijoiden tutkimus julkaistaan tiedelehti Environmental Health Perspectives viikonloppuna.