Kyttäystä vai vapaaehtoinen ilmoitus? Päivähoidon rajauksen käytännön järjestelyt levällään

Miten hallituksen kaavailemaa päivähoidon rajausta puolipäiväiseksi valvotaan ja seuraako lapsen kokopäivähoidossa pitämisestä sanktioita? Hallituksen valitsema linja vaikuttaa satojen tuhansien perheiden arkeen.

politiikka
Lasten jalkoja pöydän alla.
Titta Puurunen / Yle

Juha Sipilän (kesk.) hallitus aikoo rajata päivähoito-oikeuden puolipäiväiseksi perhevapailla olevien ja työttömien lapsilta seuraavan kahden vuoden aikana.

Hallitusohjelmassa sovitun rajauksen ensimmäisen vaiheen säästöt ovat jo sisällä valtion ensi vuoden budjetissa, vaikka käytännön järjestelyistä ei ole vielä tietoa.

Ensimmäisten muutosten pitäisi tulla voimaan vajaan viiden kuukauden päästä.

Miten tietojen luovutus järjestetään eri viranomaisten ja kuntien välillä? Mitä seuraa, jos vanhempi salaa tiedon perhevapaistaan tai työttömyydestään?

Tällä hetkellä Kela ja työttömyyskassat voivat periä tuet takaisin perhevapaa- ja työttömyystukien väärinkäytöstapauksissa, ja viedä väärin perustein tukea saaneen oikeuteen tukipetoksesta. Työvoimahallinto voi myös asettaa työttömän maksukarenssiin eri syistä.

Tukien menetys päivähoitopaikan takia kuulostaisi kuitenkin aika kovalta rangaistukselta.

Säästöt valuisivat valvontaan

Kuntaliitossa kavahdetaan ajatusta vanhempien kyttäämisestä.

Kunnilla ei ole halua ryhtyä vahtimaan työttömiä vanhempia tai rakentamaan valvontajärjestelmää, vakuuttaa varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen.

Hän sanoo, että tavoitellut säästöt valuisivat lopulta valvonnan kuluihin. Lahtisesta asia voidaan hoitaa vain vapaaehtoisella ilmoituksella.

– Siltä pohjalta olisi järkevää lähteä liikkeelle. En usko, että kukaan haluaa kytätä ketään. Enemmänkin pyritään herättämään vanhemmissa ajattelua, että palvelua käytettäisiin sen verran kuin sitä tarvitaan. Uskon, että vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden keskustelulla päästään parempaan lopputulokseen kuin kyttäystaktiikalla, toteaa Lahtinen.

Vapaaehtoisuus tosin rokottaisi rehellisiä vanhempia, jotka ilmoittavat työttömyydestään.

Kuntaliiton laskelmien mukaan päivähoitopaikan rajaus puolipäiväiseksi koskee noin 5 000–7 000 lasta koko maassa, ja määrä vaihtelee paljon kunnittain. Työttömyyden keston lopullinen rajaus vaikuttaa oleellisesti lukuihin.

Nurinkurista on, että kuntien säästöt ovat pitkälti riippuvaisia työttömyysluvuista. Työllistymisen takia kunnalla on velvoite järjestää lapselle kokopäiväinen hoitopaikka.

"Lisäporkkana" eli hallituksen suunnitelmat nostaa päivähoitomaksuja voivat myös kasvattaa halukkuutta lapsen päivähoitopaikan osa-aikaistamiseen.

Grafiikka.
Yle Uutisgrafiikka.

Saako tiedon työttömyydestä luovuttaa kunnalle?

Tieto perhevapaista, kotihoidontuesta ja yksityisen hoidon tuesta tulee kunnille jo nyt Kelan kautta. Myös peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajat ovat Kelan tiedossa. Asetusten viilauksella tieto voitaisiin kohtuullisen helposti välittää kunnille.

Tiedot ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla olevista ovat kuitenkin työttömyyskassoilla. Kaikkien työttömien tiedot puolestaan ovat työvoimahallinnolla. Saako näitä vanhempien tietoja luovuttaa kunnille?

Nykylainsäädännön mukaan ei, tällä hetkellä työvoimatoimisto ei voisi luovuttaa tietoa päivähoitoa varten, sanoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

Ainoa tie tietojen luovutukseen käy lakimuutosten kautta, painottaa Aarnio.

– Ensimmäiseksi pitää laittaa demokratiassa lainsäädäntö kuntoon, ja sitten tehdä ne temput, ei niin päin, että ensin tehdään temput ja sitten mietitään, mikä meni vikaan. Meillehän on tyypillistä, että heitetään jokin idea ilmaan, eikä ollenkaan mietitä, että mitä se käytännössä sitten tarkoittaa ja mihin se johtaa, kiteyttää Aarnio.

Julkisuuslaissa säädellään, miten viranomainen saa käsitellä ja luovuttaa rekisterissään olevia henkilötietoja toiselle viranomaiselle. Tiedot henkilön sosiaali- ja työttömyysetuuksista ovat salassa pidettäviä, kertoo Aarnio. Asian monimutkaisuutta lisää se, että tietoa työttömyydestä ei ole katsottu arkaluonteiseksi.

– Jos salassa pidettäviä tietoja halutaan luovuttaa, niin se salassapito murretaan lailla tai suostumuksella eli kirjoitetaan ihan selkeät luovutussäännöt.

Tietosuojavaltuutetun mukaan tähän ei riitä, että hakemuspaperiin lisätään, että annan luvan tämän tiedon luovuttamiseen eteenpäin.

– Sehän ei ole kovin vapaaehtoista. Voi tulla kyseeseen muissa kuin ihmisen etuuksiin liittyvissä asioissa. Se tuskin täyttää suostumuksen kriteereitä.

Varhaiskasvatus myllerryksessä puolen vuoden välein

Hallituksen kaavailemat varhaiskasvatusta koskevat muutokset ja niiden tahti aiheuttavat muutenkin päänvaivaa kunnissa.

Lukuhetki päiväkodissa.
Lukuhetki päiväkodissaYle/Titta Puurunen

Edellisen hallituksen sorvaama uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan vasta elokuun alussa. Hallitus kaavailee nopeassa tahdissa lisämuutoksia lasten päivähoitoon ja esiopetukseen.

– Tämä on se ikävä puoli. Hallitus on esittänyt noin puolen vuoden välein tulevia muutoksia. Meistä olisi järkevää, että muutokset laitettaisiin kerralla sisään aiemmin puhuttuun varhaiskasvatuslain kakkosvaiheeseen, eikä ripottelemalla tällä tavoin. Tämä asettaa kunnille isoja haasteita, kun tulee puolen vuoden välein uudistuksia, harmittelee Kuntaliiton Jarkko Lahtinen.

Muita varhaiskasvatusta koskevia muutoksia ovat lasten määrän nostaminen kasvattajaa kohden, lasten esiopetuksen järjestäminen maksullisena kerhotoimintana ja päivähoitomaksujen korottaminen.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kerrotaan, että varhaiskasvatushankkeiden valmistelu on edelleen kesken. Tällä hetkellä ministeriössä keskitytään hallituksen kärkihankkeiden koostamiseen, eivätkä varhaiskasvatusta koskevat muutokset ole tällä listalla.

Kunnat ovat jo alkaneet varautua päivähoito-oikeuden rajaukseen, vaikka sen käytännön toteutuksen yksityiskohdat ovat vielä täysin auki.

Suomessa on noin 290 000 perhettä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Hallituksen valitsema linja vaikuttaa siis monen perheen arkeen ja valintoihin.