Analyysi: Migrit on osa Balkanin venäläistä palapeliä

Viime kesänä julkaistun brittiraportin mukaan venäläisyhtiöt pyrkivät sementoimaan asemansa Balkanin energiamarkkinoilla. Tässä kuviossa Fennovoiman tuore kumppani Migrit on vain pieni osa kokonaisuutta, kirjoittaa taloustoimittaja Hannu Tikkala.

talous
Hannu Tikkala
Hannu TikkalaDerrick Frilund / Yle

Yhtiö voi näyttää venäläiseltä ja sen perustaja on voinut tulla Venäjältä, mutta älkää antako sen hämätä – yhtiö on todella venäläinen.

Tällä yhdysvaltaisen koomikon Groucho Marxin lausahduksen mukaelmalla voisi kuvata Fennovoiman projektiin mukaan tullutta energiayhtiö Migritiä.

Kaikki merkit Kroatiaan rekisteröidyllä yhtiössä viittaavat itään, eikä se ole ihme. Venäläisyhtiöt ovat jo pitkään pyrkineet saamaan jalansijaa Balkanin energiasektorilla.

Siinä sivussa 150 miljoonan euron sijoittaminen suomalaiselle ydinvoimatyömaalle on sivujuonne.

Viime kesänä julkaistun brittiläisen The Henry Jackson Society -ajatuspajan raportin mukaan Venäjä on jo pitkään lisännyt vaikutusvaltaansa Balkanilla.

Yksi keskeisistä keinoista on ollut se, että venäläiset energiayhtiöt ovat pyrkineet sementoimaan keskeisen asemansa Balkanilla. Ja tässä ne ovat onnistuneet hyvin.

Esimerkiksi Serbia on 90-, Bulgaria 83- ja Slovenia 60-prosenttisesti riippuvainen venäläisestä maakaasusta. Samalla raportin mukaan venäläiset investoinnit ovat onnistuneet syrjäyttämään muut energiahankkeet alueella.

Keskeisin näistä on South Stream -kaasuputki, jonka pitäisi kuljettaa 15 prosenttia kaasutarpeesta Eurooppaan vuoteen 2018 mennessä. Ilmeisesti kaupallisen kestämättömyyden vuoksi kilpailevaa Nabucco-kaasuputkea ei vedetty Azerbaidžanista Itävaltaan asti kuten alun perin oli tarkoitus.

Raportin mukaan Venäjä toteuttaa Balkanilla Putinin oppia, jonka mukaan maa taistelee alueella lännen vihamielistä vaikutusvaltaa vastaan. Kyseessä on nollasummapeli, jossa voi vain hävitä tai voittaa.

Kroatia ei ole jäänyt täysin osattomaksi taistelusta vaikutusvallasta. Yksi esimerkki tästä on monimutkainen omistuskuvio valtiollisen energiayhtiö Industrija Naften (INA) ympärillä.

Maan suurimman energiayhtiö INA:n omistavat unkarilainen energiayhtiö Magyar Olaj (MOL) ja Kroatian valtio. Yksityistämisen yhteydessä MOL osti yli 40 prosenttia kroatialaisyhtiöstä.

Uuden tulokkaan vastaanotto ei ollut lämmin. Henry Jacksonin raportin mukaan MOL kohtasi keksittyjä verovaateita, oikeudellista pelottelua ja hallinnollista viivyttelyä. Pian myös yhtiön hallituksen puheenjohtajaa syytettiin entisen pääministerin Ivo Sanderin lahjonnasta.

Tilannetta hämmensi lisää se, että Kroatian elinkeinoministeri Ivan Vrdoljak keskusteli venäläisyhtiö Rosneftin ja Gazpromin kanssa INA:n omistuksesta. Myyjänä tosin olisi ollut unkarilainen yhtiö eikä Kroatian valtio.

Raportin mukaan ”laajalle levinneen käsityksen” perusteella Kroatia haluaa pakottaa unkarilaiset ulos yhtiöstä. Ja tämä puolestaan palvelee venäläisyhtiöiden etua.

Kroatialainen**INA** ei kuitenkaan ole tyyppiesimerkki, miten yksityistämiset ovat edenneet Balkanin alueella kommunistihallinnon kaatumisen jälkeen.

Suurimmat hyötyjät alueella ovat olleet raportin kirjoittajien mukaan venäläiset yhtiöt. Yksi yritysten työkalu liiketoimintojen laajentamisessa Balkanille on ollut Venäjän valtion omistama Sberbank, joka osti Volksbankin vuonna 2011 yli 500 miljoonalla eurolla.

Kroatiassa Sberbank on rahoittanut muun muassa 150 miljoonalla eurolla infrayhtiö Hrvatske Autocesta. Samalla pankki on rahoittanut useita infrastruktuuriin liittyviä hankkeita myös Kroatian naapurimaissa.

Raportin mukaan Balkanilla riippuvaisimpia venäläisrahasta ovat Bulgaria ja Montenegro. Laatulehti Der Spiegel julkaisi toukokuussa 2014 uutisen, jonka mukaan Saksan tiedustelupalvelu oli huolissaan Bulgarian toiminnasta EU:ssa.

– Kolmasosa maan tuotannosta on suoraan tai epäsuoraan Moskovan kontrollin alla.

Sberbankin pitäisi rahoittaa myös Migritin osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen Hanhikivellä.

Suomalaisessa mediassa on julkaistu paljon Migritin yhteyksistä Venäjälle ja moskovalaiseen rakennusliike Intekoon. Sen sijaan vähemmälle huomiolle ovat jääneet kroatialaismedian jutut Migrit-yhtiöiden taustahenkilöistä.

Paikallinen media on yrittänyt selvittää, miten Migrit-yhtiön taustahenkilöt ovat saaneet Kroatian kansalaisuuden. Telegram-lehden mukaan Migritin toisen omistajan Grigory Edelin isä ja liikemies Konstantin Edel olisi saanut Kroatian kansalaisuuden vuonna 2006.

Kansalaisuushakemuksessa aloitteellinen olisi ollut maan koripalloliitto, sillä lain perusteella kansalaisuus voidaan myöntää, jos se on maan edun mukaista.

Kukaan ei Kroatiassa tunnu tietävän, mitä isä-Edel on tehnyt maan koripallon eteen.

Koripallotaustan sijaan media on tarjonnut syyksi yhteyksiä kansalaisuuden jaossa keskeisiin toimijoihin: maan salaiseen tiedustelupalveluun ja kansalaisuuksista vastaavaan sisäministeriöön.

Lehtitietojen mukaan salaisen tiedustelupalvelun johtajana toimi aiemmin oppositiopuolue HDZ:n nykyinen johtaja Tomislav Karamarko ja sisäministeriön kansalaisuusosaston johtajana Migritin varatoimitusjohtajaksi tituleerattu Jurica Kešina.

Karamarko vieraili Suomessa Migrit-yhtiön edustajien kanssa heinäkuussa, ja isä-Edel toimii moskovalaisen rakennusyhtiö Intekon johtotehtävissä.

Fennovoiman kotimaisia omistajia edustava Voimaosakeyhtiö SF ei ole tyrmännyt Migritin osakkuutta Pyhäjoen ydinvoimalassa, vaikka työ- ja elinkeinoministeriö torjui yhtiön pyrkimykset ydinvoimalan kotimaiseksi omistajaksi.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) totesi suoraan, että yhtiön taustalla on venäläistä rahaa. Tämä ei ollut ongelma Voimaosakeyhtiölle.

Yhtiön toimitusjohtaja Elina Engman totesi pian päätöksen jälkeen, että Migritille on tilaa EU- ja EFTA-alueen ulkopuolisena omistajana yhtiössä.

Migrit ilmoittikin heinäkuun lopussa, että se on saanut Voimaosakeyhtiöltä tarjouksen kuuden prosentin osuudesta ydinvoimalasta. Tämä nostaisi EU-ja EFTA-alueen ulkopuolisen omistuksen 40 prosenttiin, ja kotimaisille omistajille jäisi käsiin 60 prosenttia.

Tämä paikka lienee Migiritille luontevampi, sillä yhtiö todella on venäläinen luomus.