Talvivaara-esitutkinnassa kuulusteltiin 25 rikoksesta epäiltyä

Talvivaaran ympäristörikoksen esitutkintamateriaalia on kaikkiaan 4 511 sivua.

Talvivaara
YLE

Talvivaaran ympäristörikoksen esitutkintamateriaali tuli julkiseksi tiistaina oikeudenkäynnin alettua Kajaanissa. Kaksi vuotta kestäneen esitutkinnan materiaali koostuu 3 909-sivuisesta esitutkintapöytäkirjasta sekä 602-sivuisesta lisäesitutkintapöytäkirjasta.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan törkeästä ympäristön turmelemisesta epäiltynä on ollut poliisikuulustelussa yhteensä 25 henkilöä, mukaan lukien kaivosyhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Pekka Perä, yhtiön entinen toimitusjohtaja ja nykyinen energiajohtaja Harri Natunen, useissa johtotehtävissä kaivoksella työskennellyt nykyinen suunnittelujohtaja sekä metallien talteenoton osastopäällikkö.

Näitä neljää vastaan nostettiin syyte vuoden 2014 syyskuussa törkeästä ympäristön turmelemisesta, minkä lisäksi samassa oikeudenkäynnissä käsitellääni Pekka Perää vastaan helmikuussa 2015 nostettu syyte ympäristön turmelemisesta päätöksestä pumpata Kuusilammen avolouhokseen metallien talteenottolaitokselta paluuliosta ja bioliuotuskasan liuosta. Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syytteet.

Pekka Perää kuultiin myös Talvivaaran edustajana mahdollisen yhteisösakon tuomitsemista varten. Todistajina on esitutkinnassa kutsuttu kuultavaksi 13 henkilöä.

Talvivaaran nikkelikaivoksen ympäristörikoksen esitutkintamateriaali sisältää kuulustelupöytäkirjojen ja tutkintapyyntöjen lisäksi kaivoksen selvityksiä ja dokumentteja muun muassa päästöistä ja ympäristövaikutuksista sekä kipsisakka-altaan rakentamisesta, vuotojen jälkeisistä korjauksista ja sen korottamisesta, sekä poliisin laatimia kaavioita muun muassa kipsisakka-altaan pohjasta. Esitutkintamateriaalista käy myös ilmi, että Talvivaara on pyytänyt lisätutkintaa muiden Suomessa toimivien kaivosten ja teollisuuslaitosten päästöistä.

Asianomistajina ELY-keskus, Metsähallitus ja viisi muuta

Asianomistajia on yhteensä seitsemän. Lisäesitutkintapöytäkirjassa loppulausunnon on antanut myös Metsähallitus, joka ilmoittautui asianomistajaksi esitutkintapöytäkirjan loppulausuntokierroksen alettua.

Seitsemästä asianomistajasta kaikki vaativat esitutkintapöytäkirjan mukaan rangaistusta. Kainuun ELY-keskus pyytää tutkintapyynnössään selvittämään liittyykö Talvivaaran jätevesien päästöihin ja niiden aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin tahallista tai tuottamuksellista laiminlyöntiä tai tekoa.

Tutkintapyynnön ympäristörikokseen syyllistymisestä kaivoksen aiheuttamien ympäristöhaittojen sekä ympäristön turmelemiseen vesistöpäästöjen vuoksi ovat jättäneet kahden kaivosalueen tuntumassa sijaitsevan tilan omistajat. Myös Jormaskylän-Korholanmäen kalaveden osakaskunta, Laakajärven osakaskunta ja Lahnasjärven osakaskunta ovat tehneet tutkintapyyntönsä samoin perustein. Osakaskunnat pyytävät tutkimaan myös onko Talvivaara jättänyt tarkoituksella ilmoittamatta ympäristönvaikutusarvioinnin ja lupahakemuksen vaiheissa, että kaivostoiminnan yhtenä tuotteena tulee myös uraania.

Lisäesitutkintapöytäkirjaan on kirjattu asianomistajaksi esitutkinnan jälkeen ilmoittautuneen Metsähallituksen 8 647 000 euron korvausvaatimus omistamiensa vesistöjen pilaamisesta.

Syytteissä laiminlyöntejä ja vesistöpäästöjä

Syytteet koskevat jo syyskuussa 2014 julkaistun syyttäjien tiedotteen mukaan Talvivaaran kaivoksen suunnittelu- ja tutkimusvaiheeseen sekä ympäristö- ja vesitalousluvan hakuun liittyviä toiminnanharjoittajan laiminlyöntejä, ja eri jätejakeiden käsittelyyn ja sijoittamiseen sekä kipsisakka-altaan rakentamiseen ja käyttöön liittyviä laiminlyöntejä sekä Talvivaaran kaivoksen hallitusti luontoon johtamia ja hallitsemattomasti luontoon päässeistä jätevesiä.

Syyttäjillä ei ole rangaistusvaatimusta pöly-, melu- ja rikkivetypäästöihin liittyen eikä siihen, että myöhemmin todettua uraanin talteenottoa ei ensi vaiheessa mainittu ympäristö- ja vesitalouslupaa haettaessa.

Korjaus 4.8.2015 klo 16.05: Korjattu rikosnimike Perää vastaan helmikuussa 2015 törkeästä ympäristön turmelemisesta ympäristön turmelemiseksi.