Luonto hoitaa kehoa ja mieltä myös urbaanissa ympäristössä

Henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kohentaminen luonnossa ei vaadi välttämättä suuria fyysisiä ponnistuksia tai hakeutumista korpimetsiin. Tutkijan mukaan suomalaiskaupungit voisivat hyödyntää paljon nykyistä enemmän myös puisto- ja metsäalueidensa matkailupotentiaalia.

Kotimaa
Nainen metsässä
Susanna Vilpponen / Yle

Luonnon terveysvaikutuksista hyötyäkseen ei tarvitse vaeltaa viikkoa kansallispuistossa, vaan jo kaupungin viheralueilla oleskelu vähentää stressiä ja edistää hyvinvointia monin tavoin. Luonto on oivallinen terveys- ja hyvinvointikeskus, joka on jokaisen ulottuvilla jokaisena vuoden- ja vuorokaudenaikana.

Kaupungistunut ihminen on vähitellen korvannut luonnon kanssa rinnakkain elämisen betonista kyhätyllä ympäristöllä ja kiireisellä elämäntyylillä. Viime vuosikymmeninä luonto on lipunut entistä kauemmas urbaanin elämän tieltä.

– Eivät suomalaiset ole luontoa täysin unohtaneet, mutta se on jäänyt pois arjesta. Nyttemmin niin ihmiset kuin tutkimusmaailma ovat huomanneet, miten tärkeä hyvinvoinnin lähde luonto ihmiselle on, tutkija Kati Vähäsarja kertoo.

Ensisijaisesti ihminen saa luonnosta henkistä hyvinvointia. Myös fyysisistä vaikutuksista on mitattavissa olevia hyötyjä: Jo parikymmentä luonnossa vietettyä minuuttia esimerkiksi laskee verenpainetta.

Tutkijat yrittävät selvittää, mikä tekee luonnosta niin merkittävän hyvinvoinnin edistäjän. Tutkimusten mukaan esimerkiksi vihreän maiseman pelkkä näkeminen tai ajattelu lieventää stressiä. Uskotaan myös, että solumme muistavat yhä vihreyden tarkoittavan suojaa ja ravintoa.

– Työelämä vaatii jatkuvaa tietoista keskittymistä ja näytön tarkkailua. Luonnossa taas huomio pääsee pois ajatuskehistä. Luonto on ihmiselle luonnollinen ympäristö.

Luontokohteeksi riittää urbaani viheralue

Moni saattaa ajatella, ettei lähiluontoon menemisestä ole hyötyä, vaan oikeat tai riittävät luontokokemukset tulee hankkia samoilemalla hehtaarimetsässä. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä jo kaupungin puistoalueet tuottavat hyvinvointivaikutuksia.

– Tosin tutkimustulosten mukaan hyvinvointivaikutusta lisää se, mitä syvemmällä metsässä on tai mitä vaikuttavammat maisemat ympärillä, Vähäsarja toteaa.

Kaupunkisuunnittelulla onkin merkittävä osa siinä, miten luontoon pääsee helposti myös keskusta-alueilla.

Kuopiolainen tutkija Kati Vähäsarja kehuu kotikaupunkiaan luonnossa liikkujan unelmakaupungiksi. Silti lähimetsien kaataminen ja asuinalueiden liian tiivis rakentaminen huolestuttavat tutkijaa.

– Jos kotoa on vaikka kilometrikin matkaa luontoreitille, sulkee se esimerkiksi lapsilta omaehtoisen luonnossa leikkimisen pois tai huonosti liikkuvien vanhusten pääsyn viheralueelle.

Hyvinvointia varastoon pidemmillä luontokokemuksilla

Luonnossa vietettyä aikaa on mahdollista myös jemmata talteen. Pitkä luontokokemus antaa pidempikestoisen hyödyn.

– Jos luonnossa oleilee tarpeeksi kauan, niin että stressistä palautuminen on täydellistä, kantaa se varmasti pitkään myös työelämässä, Vähäsarja kertoo.

Hän kuitenkin korostaa, että myös pienempiä luontokokemuksia on tärkeää hankkia ainakin pari kertaa kuukaudessa.

– Parasta tietenkin olisi, että luonnossa liikkuminen olisi viikoittaista. Parikymmentä minuuttiakin riittää, jos sellaista tankkaa jatkuvasti, niin siitä saa varmasti energiaa arkeen.

Kaupunkiluonnon markkinointi myös turisteille olisi Vähäsarjan mielestä hyvä matkailuvaltti, jota ei ehkä ole vielä osattu markkinoida. Hän ohjasi vastikään konferenssivieraille kävelyn Puijon luonnonsuojelualueella aivan Kuopion keskustan tuntumassa, ja lenkki oli suuri menestys.

– Luennoilla istuneet vieraat olivat kävelystä todella innoissaan. Tämäntyyppisen palautteen luulisi innostavan matkailun suunnittelijoita hyödyntämään vastaavia kohteita enemmältikin.