Valtio työnsi työttömyyden kustannuksia kunnille – lisälasku lähes 80 miljoonaa euroa

Kunnat maksavat pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksista kymmeniä miljoonia reilusti enemmän kuin viime vuonna. Valtio paitsi siirsi kustannuksia kunnille, myös heikensi TE-toimistojen työllistämisrahoja.

politiikka
TE-toimiston logo ovessa.
Yle

Kuntien osuus työmarkkinatuesta on kasvanut rajusti alkuvuodesta, kaikkiaan 78 miljoonaa euroa eli 66 prosenttia. Kunnat maksoivat Kelan tilaston mukaan tammi-kesäkuussa pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksista 197 miljoonaa euroa, kun viime vuonna samaan aikaan ne maksoivat työmarkkinatukimaksuja 119 miljoonaa.

Suurta kasvua selittää vuoden alussa voimaan astunut uudistus. Valtio työnsi silloin 300–499 päivää työttöminä olleiden kustannuksista 50 prosenttia kuntien syliin. Aiemmin kunnat maksoivat näitä "sakkomaksuja" vain yli 500 päivää työttömänä olleista. Samalla kuntien maksuosuus nousi yli tuhat päivää työmarkkinatuella olleista 50 prosentista 70 prosenttiin.

Kuvassa vertailu kuntien maksamista työmarkkinatuista.
Yle Uutisgrafiikka

Hallitus kompensoi kuntien kuluja 75 miljoonaa euroa muuttamalla yhteisöveron jako-osuutta kuntien hyväksi. Kompensaatio ei kuitenkaan kantanut kesäkuuta pidemmälle.

Kunnat pinnistelevät kohonneiden kustannusten kanssa

Heikosta taloustilanteesta johtuva lisääntynyt ja pitkittynyt työttömyys kasvattaa entisestään kuntien tuskaa. TE-toimistoissa palkkatukeen varatut rahat alkavat olla lopussa. Pohjanmaan TE-toimistosta kerrotaan, että palkkatukia jaettaessa etusijalla ovat nyt vähintään 300 päivää työttömänä olleet ja vuoden sisällä valmistuneet, jotka työllistyvät pk-yrityksiin. Julkiselle tai kolmannelle sektorille palkkatukirahoja ei heru. Myöskään uusia oppisopimuksia ei voida solmia.

– Meillä on nyt vähän pienemmät määrärahat ja iso osa palkkatukirahoista on korvamerkitty yli 300 päivää työttömänä olleille, kertoo palvelujohtaja Mats Löfberg Pohjanmaan TE-toimistosta.

Kun TE-toimistolta rahat on loppu, kunnille jää vain vähän työkaluja työllisyystilanteen parantamiseksi. Kokkolassa kaupungilta on kulunut ensimmäisellä vuosipuoliskolla työmarkkinatukimaksuihin noin 1,3 miljoonaa euroa, kasvua viime vuodesta on 71 prosenttia.

300-päiväisiä maksulistalle on kuulunut keskimäärin 140 ihmistä, heidän työmarkkinatuestaan kaupunki maksaa noin 45 000 euroa kuukaudessa.

Ilman työtä 500-999 päivää olleita Kokkolassa on kirjoilla parisataa, heidän maksuihinsa kaupungilta kuluu noin 70 000 euroa.

Nyt kun ei ole ollut parempaa näkyvissä, niin kokonaistyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat nousseet.

Työllisyyspäällikkö Ilkka Rintala, Kokkola

Vaikeimmassa asemassa eli yli tuhat päivää työttömänä olleita oli kesäkuun lopussa 214, ja korotetun maksuosuuden vuoksi Kokkolan osuus heidän työmarkkinatuestaan on noin 100 000 kuukaudessa.

– Jos työttömyys on jatkunut näin kauan, on selvää että kaikista ei ole työmarkkinoille. Silloin täytyy löytää muita ratkaisuja, esimerkiksi Kuntakokeilu Kanava -hankkeessa on kehitetty lääkäripalveluja ja löydetty muun muassa eläkeratkaisuja.

Kirppis toi helpotusta Kannukseen

Kokkolan kaupungilta kuluu tänä vuonna työmarkkinatukimaksuihin arviolta 2,6 miljoonaa euroa, talousarvio ylittyy tältä osin yli miljoonalla eurolla. Työvoiman palvelukeskukseen tämä ei tullut yllätyksenä.

– Tilanne on tämän taloustilanteen näköinen. Nyt kun ei ole ollut parempaa näkyvissä, niin kokonaistyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat nousseet. Tämä kehitys oli nähtävissä jo aika tarkkaan vuoden alussa, sanoo kaupungin työllisyyspäällikkö Ilkka Rintala.

Kannuksen kaupungissa kustannukset nousivat samaa tahtia kuin muuallakin, mutta huhtikuussa tilanteeseen saatiin selkeä käänne. SPR-kirppiksen perustaminen kaupunkiin toi helpotusta pitkäaikaistyöttömyyteen ja Kannus onkin Keski-Pohjanmaalla ainoa paikkakunta, jossa kesäkuun lopulla oli vähemmän pitkäaikaistyöttömiä kuin viime vuonna.

Kokkola tarjoaa 350 euron suuruista Pointti-tukea niille työnantajille, jotka palkkaavat yli 300 päivää työmarkkinatuella olleen työttömän. Osaltaan kuntalisän tehoa on nakertanut se, että TE-keskuksella ei välttämättä ole tarjota omaa palkkatukeaan.

– Tietysti voimme tarjota kuntouttavaa työtoimintaa ja ohjata asiakkaita työkykyä nostaviin toimenpiteisiin, luettelee kertoo Rintala.