Talvivaara-esitutkinta: Vesien varastoinnista kipsisakka-altaaseen Talvivaarassa puhuivat "kaikki, Pekka Perästä lähtien"

Talvivaaran ympäristörikosasian esitutkinnan poliisikuulusteluissa yhtiön maanrakennuspäällikkö kertoi törkeästä ympäristön turmelemisesta epäiltynä, että ympäristöluvan käyttötarkoituksen vastaisesti vesien varastona pidetty allas oli kaivoksella puheena "kaikkien" kanssa.

Talvivaara
Talvivaaran kipsisakka-allas vuonna 2011
Talvivaaran kipsisakka-allas vuonna 2011. Altaan etureunasta on taustalla näkyvälle metallien talteenottolaitokselle kaksi kilometriä.Talvivaara

Esitutkintamateriaalista käy ilmi, että kipsisakka-altaan johtourakoitsija on ehdottanut kaivosyhtiölle moreenin lisäämistä altaan pohjaan mineraalieristeeksi, mutta "Talvivaara pitäytyi minimiratkaisussa". Altaalle suunniteltua pohjarakennetta ei olisi poliisikuulustelussa kerrotun mukaan hyäksytty, mikäli sen käyttö vesien varastointiin olisi ollut tiedossa.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan Talvivaara ilmoitti Kainuun ELY-keskukselle vuonna 2010 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkeen, ettei altaita käytetä veden varastointiin. Syyskuussa 2012 myös osastopäälliköiden kokouksessa oli esitutkinnan mukaan kerrottu, että ELY oli kaivoksella käydessään todennut, "ettei kipsisakka-allasta saa nykyisissä määrin käyttää vesien varastointiin". Lokakuisessa osastopäälliköiden kokouksessa vuonna 2012 on pöytäkirjaan merkitty, ettei lupaa veden pumppaamiseen kipsisakka-altaalle ole.

Kaivoksen entinen johtaja kertoi poliisikuulustelussa rikoksesta epäiltynä, että vuonna 2008 kipsisakka-altaassa tapahtuneen ensimmäisen vuodon aikaan altaassa oli avolouhoksesta pumpattua pohjavettä. Hän kertoi kuulustelussa myös, että kaivoksen "ympäristöluvassa on on erikseen mahdollistettu vesien varastointi kipsialtaalle". Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä kertoi rikoksesta epäiltynä poliisin kuulustelussa, että ympäristöluvan mukaan kipsisakka-allas on tarkoitettu kipsisakan lisäksi tilapäiseen veden varastointiin.

Maanrakennuspäällikkö kertoi kuulustelussa myös, että "se ei ollut varmaan kenellekään epäselvää, että sakka-altaaksi se oli tarkoitettu".

Vuodesta 2006 alkaen Talvivaarassa ensin konsulttina ja suunnittelijana, ja kesästä 2012 kaivosyhtiön palkkaamana työskennellyt maanrakennuspäällikkö sanoi poliisikuulustelussa, että kipsisakka-altaiden käyttötarkoitus vesien varastointiin oli puheena "kaikkien (kanssa), Pekka Perästä lähtien". Maanrakennuspäällikkö kertoi kuulustelussa myös, että "se ei ollut varmaan kenellekään epäselvää, että sakka-altaaksi se oli tarkoitettu". Hän sanoi poliisikuulustelussa, että vesien varastointi kipsisakka-altaaseen "ei varmaan ollut" ympäristöluvan mukaista toimintaa.

Happaman metalliliuoksen eli raffinaatin johtaminen altaaseen oli myös tiedossa

Talvivaaran ympäristörikosasian oikeudenkäynnin alettua tiistaina Oulun poliisin esitutkintamateriaali julkistettiin, ja siitä käy ilmi, että rikoksesta epäiltynä huhtikuussa vuonna 2013 poliisin kuulusteluissa ollut maanrakennuspäällikkö sanoi itse tienneensä happaman metallisulfaattiliuoksen eli raffinaatin johtamisesta kipsisakka-altaaseen ennen sen kolmatta vuotoa marraskuussa 2012, ja kertoi myös Talvivaaran tuolloisen toimivan johdon tienneen siitä.

Hän kertoi poliisikuulustelussa myös, ettei hän tiedä kenen päätöksellä tai milloin kipsisakka-allas otettiin happaman metalliliuoksen eli metallin talteenottolaitoksesta johdetun raffinaatin varastoksi.

Talvivaaran nikkelikaivoksella metallien talteenottolaitokselta johdettiin paluuliuosta ilman loppuneutralointia kipsisakka-altaaseen syksyllä 2012, mikä teki onnettomuustutkintalautakunnan mukaan saman vuoden marraskuussa kipsisakka-altaasta vuotaneesta vedestä ympäristölle haitallisempaa.

Talvivaaran ympäristörikosasian esitutkinnassa kuulusteltiin yhteensä 25:tä rikoksesta epäiltynä, ja syyte nostettiin neljää Talvivaaran johtajaa ja toiminnasta vastaavaa vastaan syyskuussa 2014. Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syytteet.