Odottavan äidin kilpirauhashormonin puute voi johtaa lapsen tarkkaavaisuushäiriöihin

Suomessa ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on noin viidellä lapsella sadasta.

terveys
Raskaana oleva nainen.
Antti Eintola / Yle

ADHD-tarkkaavaisuushäiriö saattaa kehittyä useammin lapsille, joiden äidin kilpirauhashormonitasot ovat alhaiset raskauden alkupuolella, ilmenee Yhdysvaltojen lääkäriliiton Jama Pediatrics -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Aiemmissa tutkimuksissa kilpirauhashormonin vähyys on yhdistetty lapsen kognitiivisten eli tiedollisten ja taidollisten taitojen kehittymiseen.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat 3 900 hollantilaisäidin ja heidän vuosina 2002–2006 syntyneiden lastensa terveystietoihin. Lapsia on seurattu syntymästä saakka.

Tutkimuksessa raskauden ensimmäisten kuukausien aikana veren kilpirauhashormonipitoisuudet olivat alhaiset 130 äidillä. Kun heidän jälkeläisiään verrattiin muihin lapsiin, niin vajaan hormonitason äitien lapsilla havaittiin selvästi enemmän tarkkaavaisuushäiriön oireita. Tämä todettiin riippumatta monista tuloksiin mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä, kuten perheen sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta ja esimerkiksi äidin iästä.

Äidin kilpirauhashormonipitoisuuksiin nyt liitetyt ADHD-riskit olivat käytännössä pieniä, mutta ne silti viittaavat varhaisraskauden kilpirauhashormonipitoisuuksien voivan vaikuttaa lapsen hermoston kehitykseen.

Suomessa ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on noin viidellä lapsella sadasta, mutta lievempi oireilu on selvästi yleisempää. Häiriön keskeiset oireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Suurella osalla oireet jatkuvat läpi elämän, ja noin 2–3 sadasta täyttää ADHD:n kriteerit aikuisena.

Lähteet: Duodecim