Kysely: Fennovoima-sekoilu käänsi mielipiteitä ydinvoimaa vastaan

64 prosenttia Ylen kyselyyn vastanneista vastustaa lisäydinvoiman rakentamista. Fennovoiman ja Rosatomin sotkut saivat osan ydinvoiman kannattajista muuttamaan mieltään.

Kotimaa
Aktiviestien kylttejä Hanhikiven läheisyydessä.
Aktiviestien kylttejä Hanhikiven läheisyydessä.Kia-Frega Tyynismaa / Yle

Fennovoimaan liittyvät kohut ovat kääntäneet osan ihmisistä ydinvoimaa vastaan. 14 prosenttia Ylen nettikyselyyn vastanneista ilmoitti kantansa ydinvoimaan muuttuneen kohujen seurauksena kielteiseksi.

50 prosenttia Ylen kyselyyn vastanneista kertoo, ettei Fennovoiman ydinvoimaluvasta käyty vääntö ole muuttanut heidän mielipidettään miksikään: suhtautuminen ydinvoimaan on edelleen kielteinen. Vastaavasti joka kolmas suhtautuu ydinvoimaan edelleen myönteisesti.

Kyselyyn tuli lähes 3 200 vastausta.

Yli puolet sanoo ei uusille voimaloille

64 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti vastustavansa lisäydinvoiman rakentamista. Joka kolmas puolestaan kertoi kannattavansa lisäydinvoimaa. Alle kaksi prosenttia vastaajista ei osannut kertoa kantaansa.

Tulokset ovat samansuuntaiset kuin Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämän kyselytutkimuksen tulokset.

Aiempien kyselyiden mukaan miehet suhtautuvat keskimäärin positiivisemmin ydinvoimaan kuin naiset. Valtaosa Ylen kyselyyn vastanneista oli miehiä. Heistä hieman yli puolet vastusti ydinvoimaa. Naisista 83 prosenttia sanoi ydinvoimalle ei.

Ydinvoima huolestuttaa useimpia

60 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti olevansa huolissaan ydinvoimasta tai sen mahdollisista vaikutuksista. Lähes 40 prosenttia ilmoitti, ettei ydinvoima huoleta heitä lainkaan.

Ydinvoimasta huolestuneet pelkäsivät eniten voimalassa sattuvaa onnettomuutta, ympäristövahinkoja ja säteilyä.

Lain mukaan ydinvoimalaitoksen sallitun säteilyn vuosiannoksen raja-arvo on 0,1 millisievertiä yksilöä kohden.

Säteilyturvakeskuksen laskelmien mukaan suomalainen saa vuodessa keskimäärin 3,2 millisievertin säteilyannoksen. Puolet tästä muodostuu sisäilman radonista.

Uhkaako ydinjäte tulevia sukupolvia?

Ympäristövaikutuksiin liittyvistä huolista mainittiin myös uraanin louhinta. Vielä enemmän huoletti ydinjätteen loppusijoitus.

Säteilyturvakeskuksen ydinjätelaitosten turvallisuusanalyysit -osaston toimistopäällikön Jaakko Leinon mukaan ydinjätteen loppusijoituksen riskejä arvioitaessa on otettu huomioon esimerkiksi se, mitä tapahtuu, jos tulevilta sukupolvilta pääsee unohtumaan, että Olkiluotoon on kaivettu ydinjätteellä täytetty onkalo.

– Pitkäaikaisen tiedon säilyttäminen on yksi vaatimus. Se lankeaa valtiolle, Leino sanoo.

Mitä sitten, jos kaikista varotoimista huolimatta tuhannen vuoden kuluttua viattomat kaivonporaajat vahingossa osuvatkin ydijätteen säilytyskapseliin?

– Kahdensadan tai tuhannen vuoden päästä ainostaan tämä poraushenkilökunta voi saada (säteily)annoksen. Kulkeutuminen syvältä maan alta on todella hidasta. Ydinjätteen aktiivisuus on pienentynyt tuhannen vuoden kuluttua todella reilusti, Leino rauhoittelee.

Osaa huoletti myös Venäjän vaikutusvallan kasvaminen Suomen energiamarkkinoilla. Rosatom on Pyhäjoelle suunnitellun voimalan laitetoimittaja ja omistaja noin kolmanneksella. Venäjän valtionyhtiö on ilmoittanut haluavansa kasvattaa osuuttaan.

Muutama vastaaja mainitsi myös ydinvoimalaan kohdistuvan terrorismin tai sabotaasit huolenaiheikseen.

Nouseeko Pyhäjoelle voimala?

Valtioneuvosto käsittelee tänään Fennovoiman Hanhikiven voimalan kohtaloa. Yksi ydinkysymyksistä on hankkeen kotimaisuusaste, jonka elinkeinoministeri Olli Rehn vakuutti tiedotustilaisuudessaan keskiviikkona täyttyvän.

Ylen kansanedustajille tekemän kyselyn mukaan, 46 prosenttia edustajista pitää torstaita ehdottomana takarajana Fennovoiman kotimaisuusehdon täyttymiselle. Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mukaan hallitus on rikkonut eduskunnan hankkeelle asettamia ehtoja.

Keskiviikkona selvisi, että Rakennusyhtiö SRV päätti lähteä omistajaksi ydinvoimalaan 1,8 prosentin osuudella. Myös Fortum päätti osallistua hankkeeseen 6,6 prosentin osuudella. Lisäksi Outokumpu ilmoitti olevansa mukana. Kroatialainen Migrit Energija puolestaan vetäytyi hankkeesta.