Tutkija yt-neuvotteluista: "Ei näitä huvin vuoksi tehdä"

Suomalainen työelämä on muuttunut monessa yrityksessä jatkuvaksi yt-kierteeksi. Tätä mieltä ovat aiheesta keskustelleet lukijat. Keskusteluissa arvioitiin, että yt-neuvottelut tuovat vahinkoa yrityksille. Työilmapiiri, motivaatio, työteho ja tuottavuus laskevat yt-neuvottelujen aikana ja sitoutuminen työhön kärsii.

Lukijoiden kanssa syntynyttä
Rakennusmiehiä telineillä siluetissa.
Mika Kanerva / Yle

Ylennettikeskustelussaheinäkuun lopussa moni kertoi, miten työmotivaatio romahtaa yrityksen yt-neuvotteluiden aikana. Moni epäili, että yrityksen toiminta kärsii yt-neuvotteluiden takia ja hyöty sitä kautta vähenee.

Lukemattomat YT:t urani aikana kahdessa eri yrityksessä läpikäyneenä voin todeta, että tällaiset yritykset, vaikka taustalla olisikin "tuotannollis- taloudelliset" syyt, ottavat valtavan riskin henkilöstönsä motivaation kustannuksella. Koska motivaatio ja tuottavuus heikkenee,  johtaa YT-neuvottelut helposti kierteeseen, jossa alkaa vähitellen häämöttää "viimeinen sammuttaa valot"-tilanne.

Suurimmalla osalla porukasta "hanskat tippuu lattialle" 6 viikon ajaksi ja tehdään vain se mitä on pakko. Epäilematta siitä tulee firmalle tappiota ihan merkittävästi.

Moni arvioi, että hyvin pärjäävienkin yritysten tulosta yritetään petrata henkilöstöä vähentämällä. Muuhun kehittämiseen ei enää viitsitä panostaa.

Suomessa yritykset irtisanovat työntekijöitä vaikka tosiasiassa yrityksellä menisi taloudellisesti hyvin.

Kolmet yt:t katselin läpi isossa firmassa, jolla oli jatkuvat yt:t meneillään vuorotellen eri yksiköissä, se oli firman tapa. Tulosta parannettiin vähentämällä väkeä, ei panostamalla tuotteisiin, laatuun ja markkinointiin.

Kilpailun logiikka

Tutkijat toppuuttelevat väitettä, että henkilöstöä vähennettäisiin tavan tai huvin vuoksi.

– Tilanne on se, että ei näitä huvin vuoksi tehdä, vahvoja perusteita on varmasti olemassa. Siksi yrityksissä pitäisi löytää niitä malleja, joilla näitä voitaisiin viedä paremmin läpi, että henkilöstö kärsisi mahdollisimman vähän, uskoo projektitutkija Katja Ekman Vaasan yliopistosta.

Sitoutuminen yrityksiin ja myös yritysten sitoutuminen työntekijöihin on höltynyt, näin koetaan. Luottamuskin on koetuksella.

– Tottakai se vaikuttaa luottamukseen. Uskon kuitenkin tekemiemme tutkimusten perusteella, että mikäli yrityksen hallinto ja henkilöstö ovat tässä mukana ennakoivasti, pystytään luottamus säilyttämään, sanoo Ekman.

Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius muistuttaa, että kilpailu on niin rajua, että minkäänlaista tyhjäkäyntiä ei yrityksissä pystytä pitämään yllä.

– Se on yritykselle normaalia toimintaa. Silloin kun yritys tarvitsee työntekijöitä, heitä palkataan lisää, ja jos on ylimääräistä väkeä, heidät joudutaan irtisanomaan. Kilpailun logiikka on tämmöinen ja joka päivä pitää yrityksissä olla varpaillaan, sanoo Rothovius.

Yt-laki kaipaa uudistusta

Keskustelussa perättiin myös yt-lakiin muutoksia. Nykyinen yt-laki velvoittaa työnantajaa neuvottelemaan työntekijöiden kanssa etukäteen esimerkiksi henkilöstövähennyksistä. Joissain kommenteissa laki koetaan kuitenkin riittämättömäksi ja lopullinen valta on aina työnantajan käsissä.

YT-laki pitää kumota ja säätää uusi parempi laki yhteistoimintalaiksi, joka toimii kuten alun perin on ajateltu. Nykyisessä muodossaan YT-laki leimaa ihmisiä, jotka tulevat irtisanotuiksi tehden heistä tuotantoelämän pudokkaita ja jotenkin huonompia kuin irtisanomisilta välttyneet. YT-menettely ja tuotannollisista tai (taloudellisista) ja muista syistä irtisanomisille pitää säätää eri lait.

Yhteistoimintalakia kierretään ja takaisinottoa laistetaan ja tosiasiassa tehdään yksilöllisiä irtisanomisia tuotannollis-taloudellisilla syillä.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen myöntää, että yt-laki kaipaisi uudistusta. Koskinen kehittäisi etenkin sanktio-puolta.

– Harvoin työnantajalle seuraa minkäänlaisia sanktioita, vaikka rikkoisi lakia. En nyt ihan sano, että sitä usein rikotaan, mutta lain minimiedellytykset pystytään täyttämään suhteellisen helpolla prosessilla, luonnehtii Koskinen.

Ryhmäkanne toisi työrauhan?

Timo Koskinen puhuu myös ryhmäkanneoikeuden puolesta. Hänen mielestään järjestöille myönnettävä ryhmäkanneoikeus voisi tuoda työrauhan työpaikoille. Ne toimisivat ennaltaehkäisevänä.

– Riskit oman oikeuden puolustamiseen ovat suuret, joten esimerkiksi ammattiliittojen ryhmäkanneoikeus olisi tarpeen. Se ennaltaehkäisisi riitoja ja oikeastaan pakottaisi ratkaisemaan niitä neuvottelemalla, toteaa Koskinen.

Suomeen pitää sivistysmaiden tapaan saada ryhmäkanne ja yhteistoimintalain sanktioita kiristettvä selvästi. Yhteiskuntasopimus meillä on jo ja se on lakeihin ja tapoihin kirjoitettu. Se mitä nyt aiotaan on nujertaa saadut edut enkä puhu rahasta vaan kansalaisten tasa-arvoisesta kohtelusta.

Lukijat keskustelivat Ylen nettisivuilla heinäkuun lopussa siitä, millaista on työskennellä irtisanomisuhan alla, millainen on ”firman henki” toistuvien yt-neuvotteluiden aikana ja onko säästäminen henkilöstön kustannuksella ylipäänsä järkevää.