Uraania tiedettiin olevan Talvivaaran malmissa, mutta sitä ei pidetty oleellisena asiana

Ainakin Talvivaaran nykyinen toimitusjohtaja Pekka Perä ja kaivoksen entinen johtaja kertoivat poliisikuulustelussa rikoksesta epäiltynä tienneensä louhittavassa malmissa olevasta uraanista. Sen määrää pidettiin tuotannollisesti merkityksettömänä.

luonto
Talvivaaran lupa-asioihin voi antaa lausuntoja myös sähköisesti Pohjois-Suomen aluehallintoviraston sivuilla
Yle

Törkeästä ympäristön turmelemisesta syytettynä olevat toimitusjohtaja Pekka Perä ja kaivoksen entinen johtaja kertoivat esitutkinnan aikaisessa poliisikuulustelussa molemmat tienneensä malmin sisältämästä uraanista jo nikkelikaivoksen alkutaipaleella.

Kesäkuussa 2012 kuulustelussa rikoksesta epäiltynä Perä kertoi uraania liuenneen malmista koeliuotuksessa, ja ettei se käytännössä ollut oleellinen asia, "sillä pitoisuus oli pieni eikä sillä oletettu (olevan) mitään taloudellista kannattavuutta". Uraani ei Perän kuulustelussa kertoman mukaan vaikuttanut myöskään mihinkään prosesseihin millään tavalla, ja että se päätyy pääsääntöisesti kipsisakka-altaaseen.

Poliisi kysyi esitutkinnan aikaisessa kuulustelussa Perältä, jätettiinkö tieto uraanin liukenemisesta ja sen talteenotosta tarkoituksella pois lupahakemuksesta siksi, että se olisi mahdollisesti vaikuttanut silloisen ympäristöhakemuksen käsittelyprosessiin esimerkiksi hidastavalla tavalla. Perä vastasi poliisille, että ei. Perän kuulustelussa kertoman mukaan hänen käsityksensä oli, että tieto uraanin liukenemisesta koeliuotuksessa oli lupahakemuksen liitetiedoissa.

Uraanin talteenoton suunnittelusta ei tietoa silloisella kaivoksen johtajalla eikä hallituksen jäsenellä

Rikoksesta epäiltynä lokakuussa 2012 poliisin kuulustelussa ollut kaivoksen entinen johtaja kertoi, ettei hän tiedä "koska on tehty ensimmäiset uraanimääritykset liuoksesta". Kuulustelussa kertomansa mukaan hän ei tiedä ajoittuvatko ensimmäiset uraanimääritykset bioliuotuksessa ennen vai jälkeen lupahakemuksen.

Kaivoksen entinen johtaja kertoi kuulustelussa, että "uraanin pitoisuus on niin pieni, että sillä ei ollut ympäristöllisesti mitään merkitystä".

Kaivoksen entinen johtaja kertoi kuulustelussa, että "uraanin pitoisuus on niin pieni, että sillä ei ollut ympäristöllisesti mitään merkitystä". Uraanin pienen määrän ei katsottu vaikuttavan mitenkään kaivoksen työskentelyyn tai päätöksentekoon, tai olevan ympäristöongelma, eikä "sen tuotannollista merkitystä edes arvioitu", hän kertoi poliisikuulustelussa. Hän sanoi kuulustelussa, ettei ymmärrä "tämän asian merkitystä tutkittavana olevassa asiassa" eli epäilyssä törkeästä ympäristön turmelemisesta.

Kaivoksen entinen johtaja kertoi poliisikuulustelussa, ettei ollut mukana suunnittelemassa uraanin talteenottoa kaivoksen toiminnan yhteydessä, eikä pysty sanomaan milloin sitä alettiin suunnitella.

Poliisin kuulustelussa rikoksesta epäiltynä ollut Talvivaaraan sijoittanut, vuodesta 2004 lähtien Talvivaara Sotkamo Oy:n hallituksen jäsenenä ollut ja muun muassa kaivoksen ympäristövaikutusten arviointia tekemässä olleen yrityksen toimitusjohtajana ollut kertoi, ettei tiedä milloin uraanin talteenottoa alettiin suunnitella.

Uraanista, pöly- tai meluhaitoista ei syytteitä

Joulukuussa 2010 kaivoksen johtaja kertoi Yle Kainuulle, että Talvivaaralla on edellytykset aloittaa uraanin erotuslaitoksen rakennustyöt seuraavan vuoden alussa, sillä ensimmäisiä valmistelevia töitä oli jo tehty. Uraanilaitos oli valmis toukokuussa 2013, ja toimitusjohtaja Pekka Perä kertoi tuolloin Yle Kainuulle, että "uraani on ihmisille tunteenomainen asia, jota kohtaa tunnettua primitiivistä pelkoa on mahdotonta muuttaa, vaikka kuinka jakaisi asianmukaista tietoa".

Syytteessä ympäristön törkeästä turmelemisesta ovat tiistaina alkaneessa oikeudenkäynnissä kaivosyhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Pekka Perä, yhtiön entinen toimitusjohtaja ja nykyinen energiajohtaja Harri Natunen, useissa johtotehtävissä kaivoksella työskennellyt kaivoksen entinen johtaja sekä osastopäällikkö. Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syytteet.

Syytteet koskevat jo syyskuussa 2014 julkaistun syyttäjien tiedotteen mukaan Talvivaaran kaivoksen suunnittelu- ja tutkimusvaiheeseen sekä ympäristö- ja vesitalousluvan hakuun liittyviä toiminnanharjoittajan laiminlyöntejä, ja eri jätejakeiden käsittelyyn ja sijoittamiseen sekä kipsisakka-altaan rakentamiseen ja käyttöön liittyviä laiminlyöntejä sekä Talvivaaran kaivoksen hallitusti luontoon johtamia ja hallitsemattomasti luontoon päässeistä jätevesiä.

Syyttäjillä ei ole rangaistusvaatimusta pöly-, melu- ja rikkivetypäästöihin liittyen eikä siihen, että myöhemmin todettua uraanin talteenottoa ei ensi vaiheessa mainittu ympäristö- ja vesitalouslupaa haettaessa.