Opiskelija ehdottaa: Vanhasta graffitien täyttämästä tehtaasta voisi tulla kulttuurikeskus

Tampereella vireillä oleva uusi asemakaava uhkaa Suomen vanhinta säilynyttä graffitialuetta, Pispalan feimiä. Aiheesta gradun tehnyt opiskelja tarjoaa vaihtoehdoksi vanhan tehdasrakennuksen muuttamista kulttuurikeskukseksi.

Kotimaa
Mies seisoo graffitiseinän edessä.
Kai Ylinen on tutkinut gradussaan Tampereen Santalahden graffititaidetta.Juha Kokkala / Yle

Kauan sitten käytöstä poistetun tehtaan seinien viertä kiertää tyhjien spraypullojen jono Tampereella.

Suositun ajanviettopaikan merkkejä on kaikkialla. Seinät ovat täynnä graffiteja. Edellisten päälle on maalattu uusia. Kukaan ei ole koskaan pessyt pois maalauksia, ja kerroksia on kertynyt monta.

Paikka on vetänyt puoleensa alakulttuurin harrastajia niin paljon, että Jyväskylän yliopiston opiskelija Kai Ylinen esittää Pro gradu -tutkielmassaan, että Pispalan feimiksi kutsuttu alue muutettaisiin kulttuuriperintökohteeksi.

graffiteja täynnä oleva seinä
Juha Kokkala / Yle

Graffitien tekijät ovat 1990-luvulta saakka kokoontuneet vanhan tulitikkutehtaan ympäristöön. He ovat saaneet vapaasti maalata tehtaan seiniin.

– Voit tulla tänne, maalata koska vaan ja tavata muita samanlaisia ihmisiä, Kai Ylinen kertoo.

Tampereen kaupunki on kaavoittamassa aluetta uudelleen. Tehdasalue ympäristöineen on vaakalaudalla. Jos vanha teollisuusalueen ympäristö puretaan, graffitien tekeminen siirtyy muualle.

– Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö otti lausunnoissaan kantaa siihen, että alueen graffititaide ja urbaani kulttuuri pitäisi ottaa asemakaavan muutoksessa huomioon, Ylinen sanoo.

Graffititaiteen luonne on spontaani ja lyhytikäinen

Luvattoman katutaiteen säilyttäminen on ongelmallista. Perinteinen taiteen vaaliminen ei istu mutkattomasti graffititaiteeseen.

– Urbaanin taiteen luonne ei ole se, että sitä säilötään vuosikaudet. Se on hetkellistä, spontaania ja lyhytikäistä, Ylinen sanoo.

Tampereen Santalahdessa sijaitsevan tehdasrakennuksen kohdalla kyse kuitenkin alueesta, jolla on pitkä historia.

Ylisen mukaan tämänhetkinen ilmapiiri on sellainen, että alueella säilytettävistä rakennuksista pestäisiin graffitit kokonaan pois. Hän ehdottaakin, että joitakin alueen graffiteista säilytettäisiin muistona menneestä. Toinen vaihtoehto on, että esimerkiksi radan vartta pitkin kulkisi graffitiseinä, johon voisi jatkossakin maalata.

Ylisellä on mielessään kolmaskin vaihtoehto, joka hänen mukaansa palvelisi parhaiten paikallista kulttuurikerrostumaa.

Tikkutehdas Tampere
Yle / Juha Kokkala

– Tikkutehdas voitaisiin ottaa käyttöön kulttuurikeskuksena, jossa alueella pitkään toiminut taide ja kulttuuri saisi jatkaa.

Kaupunkien osoittamat lailliset seinät eivät korvaa vapaan kulttuurin kokoontumispaikkaa. Vanhassa tehdasmiljöössä on saanut olla vapaasti, ja seinien sisäpuolella on tehty paljon muutakin kuin graffiteja. Ylisen mielestä luvallinen seinä on kuitenkin tyhjää parempi, vaikka se ei korvaakaan tikkutehtaan kaltaista ympäristöä.

– On eri asia saada kokoontua porukalla vapaasti tällaisessa ympäristössä. Olisi kuitenkin hyvä, jos kaupunki osoittaisi luvallisen seinän, jos tämä alue puretaan, Ylinen toteaa.