Talon kuntotarkastuksen voi tehdä käytännössä kuka tahansa – alalla jopa tuhat villiä toimijaa

Kuntotarkastuksiin ei edelleenkään vaadita pätevyyksiä, ja vain pieni osa tarkastajista on hankkinut sertifioinnin. Kuntoraporttien ristiriitaisuuksia ratkova ihmettelee ostajien ja kiinteistönvälittäjien sinisilmäisyyttä.

tekniikka
Kosteusvaurioita ja mikrobikasvustoa löytyy usein sisärakenteista etenkin yli 40-vuotiaissa omakotitaloissa.
Kosteusvaurioita ja mikrobikasvustoa löytyy usein sisärakenteista etenkin yli 40-vuotiaissa omakotitaloissa.Yle

Saman rakennuksen kuntoarviot voivat vaihdella kuntotarkastajista riippuen suurestikin toisistaan. Tähän johtopäätökseen on tultu oululaisessa Tehoinssit Oy:ssä, joka usein kutsutaan setvimään omakotitalokauppojen riitoja.

– Tälläkin hetkellä meillä on kymmenkunta asuntokauppariitaa, joihin laadimme papereita, kuntotarkastaja Tapio Purkunen kertoo.

Purkunen kertoo, että ostaja ihastuu usein kohteeseen niin, että kuntoraportin laatuun ei kiinnitetä huomiota. Kosteusvauriot ja mikrobiongelmat tulevat myöhemmin suurena yllätyksenä. Syntyneissä riitaoikeudenkäynneissä kuntotarkastajien korvausvastuut on rajattu enintään laskutetun tarkastuspalkkion suuruisiksi.

– Riidoissa ei ole voittajia. Perusteellinen tarkastus ja tarvittaessa lisätutkimukset tulevat aina halvemmiksi kuin asuntokauppariidat, Purkunen vakuuttaa.

Kuntotarkastajien auktorisoinnit eivät kiinnosta

Kuluttajien on vaikeaa saada selville kuntotarkastajien todellista ammattitaitoa, katsoo rakennusalan henkilöpätevyyksiä Suomessa hallinnoivan FISE Oy:n toimitusjohtaja Marita Mäkinen.

– Auktorisointi ei ole pakollista ja sitä ei koeta tarpeelliseksi.

FISE:n kansallisessa rekisterissä on tällä hetkellä vain 81 voimassa olevaa asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyyttä. Esimerkiksi Oulu-Kajaani seudulla pätevyyksiä on yhteensä kuusi.

– Alalla lienee yli tuhat "villiä" toimijaa, jotka tekevät kaiken näköisiä tutkimuksia ja selvityksiä ja käyttävät itsestään keksimiään nimityksiä kuten kuntokartoittaja tai kuntokatselmoija, Marita Mäkinen toteaa.

Lainsäätäjä on toistaiseksi sivunnut ongelmaa vain terveydensuojelulain uudistuksessa. Toukokuussa 2015 annetun asetuksen mukaan kuntotutkijoiden on oltava sosiaali- ja terveysministeriön rekisterissä.

Muutaman satasen kuntotarkastukset ongelmallisia

Pintapuolisen kuntotarkastusraportin saa halvimmillaan vain muutamilla satasilla. Ne tehdään yleensä rakenteita avaamatta.

Perusteellisia kuntotutkimuksia tilataan edelleen harvoin. Luotettavan käsityksen rakennuksen kunnosta saa Tapio Purkusen mielestä vain avaamalla riskirakenteita kosteusmittauksia ja materiaalinäytteitä varten. Tutkimusten jälkeen pienet tarkastusaukot lämmöneristetään ja tiivistetään huolellisesti.

– Kiinteistönvälittäjät ovat yleensä kiinnostuneita vain nopeista kaupoista. Kuntotarkastus teetetään jopa uudelleen, ja epäedullinen raportti sivuutetaan, Purkunen moittii.

Korjauskustannukset saattavat nousta jopa uuden talon hintoihin

Tapio Purkunen

Kuntotarkastusraporteista ei useinkaan selviä, millaisia remontteja kiinteistön riskirakenteet edellyttävät ja kuinka pian.

Purkunen arvioi, että esimerkiksi 1960–70-luvuilla rakennettujen omakotitalojen riskirakenteiden kestoiät alkavat jo yleisesti täyttyä, ja niistä löytyy helpostikin kosteus- ja mikrobivaurioita.

– Korjauskustannuksista pitäisi saada arvio jo kauppaa solmittaessa.

– Kaikki kosteusvauriot ovat korjattavissa, lattiasieni on niistä vaikein. Kustannukset saattavat kuitenkin nousta jopa uuden talon hintoihin, Tapio Purkunen muistuttaa.