Kuka teki mitä ja milloin Talvivaarassa? Syyttäjät ja syytetyt eri linjoilla kaivoksen tapahtumista

Talvivaara-oikeudenkäynnissä käsitellään keskiviikkona neljän syytetyn asemaa epäillyn törkeän ympäristörikoksen tekoaikaan. Syyttäjien ja syytettyjen näkemyserot tapahtumista ovat edelleen kaukana toisistaan.

Talvivaara
Syyttäjien tila.
Miia Roivainen / Yle

Talvivaaran kaivosyhtiön ympäristörikosoikeudenkäynnin toisena päivänä keskiviikkona pääosaan nousi lähinnä se, että kukin neljästä vastaajasta yritti väistellä vastuutaan epäillyn ympäristörikoksen tekoaikaan.

Pekka Perä toimi Talvivaara Sotkamo Oy:n hallituksen puheenjohtajana 10.3.2004 alkaen, toimitusjohtajana 10.3.2004–3.5.2012 ja 17.11.2012 alkaen.

– Hän on vastannut yhtiön juoksevan hallinnon hoitamisesta ja huolehtinut, että toiminta on asianmukaisesti organisoitu ja vastuutettu, Perän asianajaja Markus Kokko selosti ja lisäsi, että Perä luotti myös siihen, että Lapin vesitutkimus Oy:n laatima ympäristölupahakemus ja sen sisältämät tiedot ovat oikeita.

Kipsisakka-allas tehtiin avaimet käteen -periaatteella

Asianajaja Kokko mainitsi myös, ettei Perän tehtäviin ole kuulunut jätevesipäästöjen tarkkailu. Hän ei myöskään osallistunut kipsisakka-altaan rakentamiseen.

– Allas on ostettu niin sanotulla avaimet käteen -periaatteella Destialta, huomautti useissa eri tehtävissä toimineen vastaajan asiamies, oikeustieteen maisteri Tero Kovanen.

Allas on ostettu niin sanotulla avaimet käteen -periaatteella Destialta.

Tero Kovanen

Pekka Perälle ja kaivoksen johdossa useissa tehtävissä toimineelle miehelle vaaditaan rangaistusta törkeästä ympäristön turmelemisesta ajalta 10.3.2004–7.4.2013. Tämä henkilö toimi Talvivaarassa 1.1.2005–28.2.2007 ympäristö- ja infrastruktuuripäällikkönä ja infrastruktuuripäällikkönä. Sen jälkeen hän oli infrastruktuuripäällikkö heinäkuun 2008 loppuun, jolloin hän aloitti tuotantojohtajana, josta tehtävästä hän erosi huhtikuussa 2012.

– Kaivostoiminnan alettua hän on vastannut vain tuotannosta, Kovanen mainitsi.

Vastuuseen eivät kuuluneet ympäristöasiat

Talvivaaran osastopäällikölle vaaditaan rangaistusta törkeästä ympäristön turmelemisesta ajalta 1.1.2010–30.3.2012.

– Osastopäällikkö on erilaisessa asemassa kuin muut vastaajat. Hän ei ole ollut vastuussa ympäristövaikutusten arvioinnista tai ympäristölupahakemuksesta eikä toiminnan suunnitellusta, osastopäällikön asianajaja Kristiina Liljedahl luonnehti.

Talvivaaran entiselle toimitusjohtajalle Harri Natuselle vaaditaan rangaistusta törkeästä ympäristön turmelemisesta ajalta 26.4.2012–7.4.2013.

Osastopäällikkö on erilaisessa asemassa kuin muut vastaajat. Hän ei ole ollut vastuussa ympäristövaikutusten arvioinnista tai ympäristölupahakemuksesta eikä toiminnan suunnitellusta.

Kristiina Liljedahl

– Hänen roolinsa kannalta on olennaista, että vastuuasema alkoi huhtikuussa 2012 ja päättyi marraskuussa 2012 eli hänen vastuunsa alkoi varsin myöhäisessä vaiheessa eikä hänelle kuulunut vastuuta ympäristöasioista, Natusen asianajaja Mikko Erkkilä sanoi ja lisäsi, että syytekohdat ovat ajallisesti ja asiallisesti sellaisia, ettei Natunen olisi voinut periaatteessa niistä vastata.

Näkemyserot ovat suuret

Ympäristörikosjutun käsittely aloitettiin tiistaina entisissä opettajankoulutuslaitoksen tiloissa Kajaanissa. Vastaajien asiaesittelyn jälkeen oikeus siirtyi Kainuun käräjäoikeuteen. Oikeus paneutuu lähipäivät kirjallisiin todisteisiin.

– Näkemyserot ovat suuret, kihlakunnansyyttäjä Kimmo Vakkala totesi.

– Todisteluvaiheessa kuitenkin kukin selostaa, mihin omat johtopäätökset perustuvat.