Valtio-opin professori: Fortum lähti ydinvoimahankkeeseen, koska se voi olla viimeinen Suomessa

Professorin mukaan poliitikkojen, kansalaisten ja elinkeinoelämän mielenkiinto ydinvoimaloiden rakentamiseen on hiipunut.

Kotimaa
Professori Ilkka Ruostetsaari
Ilkka RuostetsaariYle

Fortumin päätös tulla mukaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen ei yllätä Tampereen yliopiston valtio-opin professoria Ilkka Ruostetsaarta.

– Nyt voidaan kysyä, että miksi Fortum lähti mukaan, vaikka se ei saanut tavoittelemaansa vesivoimaosuutta Venäjältä, Ruostetsaari kommentoi.

Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö pohti samaa Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Fortumin tavoite oli tehdä venäläisen Rosatomin kanssa vesivoimaan liittyviä kauppoja. Kauppojen toteutuminen oli ehto Fortumin mukaantulolle ydinvoimahankkeeseen. Kaupat peruuntuivat, mutta Fortum tuli silti mukaan hankkeeseen.

Elinkeinoelämän, poliitikkojen ja kansalaisten mielenkiinto ydivoimaloiden lisärakentamiseen on hiipunut.

Ilkka Ruostetsaari

Ruostetsaaren mukaan Fortumin kelkan kääntymisen syy voi olla se, että Fennovoiman ydinvoimala saattaa olla viimeinen Suomeen rakennettava ydinvoimala.

– Elinkeinoelämän, poliitikkojen ja kansalaisten mielenkiinto ydivoimaloiden lisärakentamiseen on hiipunut, Ruostetsaari arvioi.

Fortum ilmoitti keskiviikkona, että se tulee mukaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen 6,6 prosentin osuudella. Myös rakennusyhtiö SRV ja Outokumpu ilmoittivat keskiviikkona lähtevänsä mukaan hankkeeseen.

Fortumilla kiire uusia omia voimaloitaan

Ruostetsaaren mukaan Fortumin Loviisan reaktorit tulevat käyttöikänsä päähän 2027–2030, joten niiden uusimista koskevat periaatepäätökset pitäisi tehdä eduskunnassa jo tällä vaalikaudella tai viimeistään seuraavan vaalikauden alussa.

– Fortumilla on kiire saada käyntiin omien voimaloidensa uusiminen, Ruostetsaari sanoo.

Fennovoiman ydinvoimahankkeessa on tapahtunut yllättäviä käänteitä, kuten kroatialaisen Migrit Energijan mukaantulo venäläiskytköksineen. Ruostetsaaren mukaan tilanne muistuttaa 1960-luvun lopun tilannetta. Silloinkin idänsuhteet määrittelivät ydinvoimaloiden hankintapäätöksiä.

– Suomessa energia on poliittisesti poikkeuksellisen vaikea kysymys. Ydinvoima jakaa puolueita sisäisesti. Siitä on tehty omantunnon kysymys, Ruostetsaari sanoo.