Söpöistä eläimistä tuli buumi viranomaisviestinnässä

Jos suomalaisille viranomaisille jaettaisiin palkinnot parhaimmista eläintarinoista, kamppailisivat ykköpaikasta tiukasti sekä poliisi että Tulli. Molemmat viranomaiset jakavat sosiaalisessa mediassa tuon tuosta eläinkuvia, erityisesti koirien kuvia. Mihin turvallisuusviranomaiset pyrkivät eläinkuvilla? Kysyimme asiaa viranomaisilta eläinpäivitysten takana.

Kotimaa
Tullilla on oma Tullikoirat -sivusto.
Tullilla on oma Tullikoirat -sivusto Facebookissa.Tullin Tullikoirat-sivusto / Facebook

Jos seuraa Suomen poliisin ja poliisilaitosten Facebook-sivuja, ei ole voinut välttyä näkemästä kuvia nelijalkaisista karvatassuista. (siirryt toiseen palveluun) Poliisilaitokset ympäri Suomen raportoivat poliisikoirien koulutuksesta tiiviisti. Koiratarinoiden lisäksi poliisilaitosten Facebook-sivuilla on nähty tarinoita esimerkiksi karanneesta siasta (siirryt toiseen palveluun)ja yleisötapahtumiin osalllistuneesta porosta. (siirryt toiseen palveluun)Onpa Poliisimuseolla myös oma kissa. (siirryt toiseen palveluun)

Eläinpäivitykset ovat poliisin mukaan "huikean suosittuja ja helposti tykättäviä." Suosiosta kertoo esimerkiksi se, että poliisin mukaan kuluvan vuoden suosituin päivitys on aprillipila "poliisilokista eli polokista". (siirryt toiseen palveluun)Sen on nähnyt noin pari miljoonaa ihmistä.

– Joku epäili, että poliisi pönkittää ja nostaa imagoaan somen söpöillä koirakuvilla. Se ei pidä paikkaansa, eikä siihen ole tarvetta. Kun poliisilla näitä pieniä poliisikoirakokelaita välillä on, niin miksei niitä kuvattaisi ja näytettäisi somessa. Sekin on poliisitoimintaa rikostutkinnan ja juoppojen kuskausten ohella, kommentoi viestintäsuunnittelija Timo Torvinen poliisihallituksesta.

Eläinkuvien käyttöä poliisi perustelee tiedottamisella.

Polokki oli poliisin vuoden 2015 aprillipila.
"Poliisilokki eli polokki" oli Suomen poliisin Facebookissa aprillipäivänä julkaisema pila.Suomen poliisin Facebook-sivu

– Mitä tulee poliisikoiriin tai poliisihevosiin, ne ovat osa normaalia poliisitoimintaa ja niistä kerrotaan kuten muustakin toiminnasta. Tosin täytyy myöntää, että viime keväänä oli jakso jolloin lähes jokainen poliisin somekanava oli täynnä toinen toistaan suloisempaa poliisikoiranpentua. Tuolloin jo itsekin aloin miettimään, että mistä näitä pentuja oikein riittää, Torvinen sanoo.

Eläinkuvien suosiosta on kuitenkin konkreettista hyötyä poliisille. Facebookissa paljon tykkäyksiä saaneet päivitykset tekevät poliisin profiileista entistä näkyvämpiä.

– Jos ensin on koirakuva, joka on saanut 10 000 tykkäystä, sen jälkeen meidän turvallisuussanomakin menee paljon paremmin läpi, tiivistää viestintäpäällikkö Jukka Matilainen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

Siitä kuinka paljon eläinkuvat ovat poliisin sosiaalisen median näkyvyyttä lisänneet, ei poliisin mukaan ole saatavilla tilastoja. Suomen poliisin Facebook-sivut tavoittavat viikottain satoja tuhansia ihmisiä.

Tullin some-esikuvana poliisi

Poliisi ei suinkaan ole ainoa turvallisuusviranomainen Suomessa, joka hyödyntää eläinkuvien käyttöä sosiaalisen median viestinnässään. Tullilla on Facebookissa peräti oma koirille omistettu "Tullikoirat"- (siirryt toiseen palveluun)sivusto Tullin virallisen Facebook-sivun (siirryt toiseen palveluun) lisäksi. Tullin tiedottajan mukaan Tullin sosiaalisen median viestinnän esikuvana on toiminut Itä-Suomen poliisi. Tulli on ottanut poliisilta mallia siinä, miten vakavista asioista voi kertoa viranomaiselle uudella tavalla. Tässä eläimet näyttävät toimivan.

– Useimmiten viranomaisia pidetään huumorintajuttomina. Tullikoirat on hyvä mahdollisuus tuoda meitä esiin toisesta näkökulmasta, sanoo Tullin tiedottaja Tiia Sulander-Seppänen.

Tuolloin jo itsekin aloin miettimään, että mistä näitä pentuja oikein riittää.

Timo Torvinen, poliisihallitus

Tulli on sosiaalisen median viestinnässään kuitenkin halunnut selkeästi erottaa vakavamman ja kevyemmän materiaalin toisistaan. Sen tähden Facebook-sivuja on Tullilla kaksi: virallinen sivu ja koiratoiminaan keskittynyt sivusto.

Näistä jälkimmäinen, eli koiratoimintaan keskittynyt sivu on enemmän somekansan mieleen: Tullikoirat-sivustosta tykkää 12 000 ihmistä, Tullin virallisesta Facebook-sivusta reilut 2000 ihmistä.

Puolustusvoimien viestinnässä eläinkuvia ei näy

Myös Rajavartiolaitos käyttää koiria sosiaalisen median viestinnässä, joskin Poliisiin ja Tulliin verrattuna huomattavasti vähemmän. Rajavartiolaitos tosin esittelee koiratoimintaa laajemmin nettisivuillaan. Rajavartiolaitoksella on esimerkiksi oma koiratoimintaan liittyvä blogi, jossa on esitelty kuukauden koira. (siirryt toiseen palveluun)

– Meidän sisältö ja viestit ovat usein hyvin asialähtöisiä, kuten ne tietysti turvallisuusviranomaisella pitää olla. Koirat kuuluvat meidän arkityöhön ja ovat tärkeitä työvälineitä. Se on sitä pehmeämpää sisältöä, mitä myös haluamme sosiaalisessa mediassa jakaa, sanoo tiedottaja Johanna Mäkinen Rajavartiolaitokselta.

Puolustusvoimat ei toistaiseksi ole ottanut eläinkuvia mukaan sosiaalisen median viestintäänsä.

– Meillä on pienempi rooli koirilla kuin poliisilla ja rajalla. Painotus on nyt realistinen, ettei tule väärää kuvaa Puolustusvoimien toiminnasta, sanoo eversti, viestintäjohtaja Mika Kalliomaa Puolustusvoimista.

Facebook-viestinnässään Puolustusvoimat on pitäytynyt virallisella linjalla kertoessaan tapahtumista ja toiminnastaan.