Koe uusi yle.fi

Analyysi: Valtio antoi ymmärtää ja Fortum ymmärsi antaa – Miksi Fennovoiman hanke sai lisää rahaa?

Fennovoiman pelasti trio, jossa jokaisella on omat syynsä lähteä mukaan kovan onnen ydinvoimahankkeeseen. Hyvät suhteet eduskuntaan ja Venäjälle ovat tässä pelissä yhtä painavia syitä kuin sähkön hintakin, kirjoittaa analyysissaan toimittaja Hanna Säntti.

Näkökulmat
Hanna Säntti

Kaikki yhtiöt tekivät päätöksensä itsenäisesti. Näin vakuutti työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) tänään kerran, toisen ja kohta kolmannenkin. Kysymys on tietysti Fennovoimasta, joka näyttää nyt kompuroivan maaliin saakka. Kovan onnen ydinvoimahankkeen pelasti tänään trio, josta jokaisella on ojassa omat kantturansa.

Aloitetaan Outokummusta. Yhtiö kuuluu Fennovoiman alkuperäisiin perustajiin. Pitkään nilkuttanut teräsyhtiö oli Fennovoiman suurin yksittäinen suomalaisomistaja jo ennen tämän aamun lisäsijoitusta. Vanhan rahan perään raapaistiin siis tänään vain vähän uutta tuohta.

Fennovoima on niin kutsuttu Mankala-yhtiö. Se myy tuottamansa sähkön omakustannehintaan osakkailleen. Kolikon toinen puoli on se, että osakkaiden on pakko ostaa sähkö silloinkin, kun markkinoilta saisi sähköä halvemmalla. Sähkön futuurihintojen valossa näin saattaa hyvinkin käydä. Outokummulle asetelma silti sopii.

Teräksenjalostaja on Suomen suurimpia sähkön käyttäjiä. Mitä enemmän markkinoille tulee sähköä, sitä vähemmän sähkö maksaa. Siksi Fennovoiman valmistuminen voi laskea Outokummun sähkölaskun kokonaissummaa, vaikka Fenno-sähkö olisi markkinasähköä kalliimpaa. Oma arvonsa on silläkin, että Fennovoima lisää myös sähkön toimitusvarmuutta.

Rakennusyhtiö SRV:n motiivit löytyvät – kuinka ollakaan – rakennustyömailta. Yhtiö osallistuu Fennovoiman rakentamiseen myös piällysmiehenä. Vuosia kestävä projektinjohto-sopimus piristää kummasti bisnestä tilanteessa, jossa Suomen rakennusmarkkinat ovat edelleen enemmän tai vähemmän aneemiset. Fennovoiman tellingeillä sopii myös kohottaa malja suomalais-venäläiselle-kumppanuudelle, jonka arvon Venäjällä pitkään toiminut yhtiö ymmärtää erinomaisesti.

Rivien välistä on helppo päätellä sekin, että Fennovoiman muut omistajat ovat tehneet SRV:lle erinomaisen tarjouksen. SRV:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila kertoi tänään Ylen haastattelussa, että yhtiö on jo vuosia halunnut mukaan Fennovoimaan.

Tämä on varmaankin totta, mutta totta on myös se, että Fennovoima on pari viime vuotta etsinyt kissain ja koirain kanssa uusia osakkaita. Viime syksynä yhtiön ex-toimitusjohtaja Pekka Ottavainen sai potkut, kun mieheltä loppui usko uusien osakkaiden löytymiseen. Leikin kesken jättäneiden osakkaiden osuuksia on myös kaupiteltu pitkään huonolla menestyksellä.

Ja sitten tietysti Fortum, jota Fennovoiman muut omistajat voivat viime kädessä kiittää hankkeen pelastamisesta. Taipuiko valtioenemmistöinen pörssiyhtiö valtion tahtoon vai syntyikö päätös puhtaan markkinaehtoisesti? Syntyi, vakuutti ministeri Rehn, vaikka myönsikin, että “keskusteluja” on käyty.

No varmasti on keskusteltu – ja paljon. Selvää on sekin, ettei Fortum ainakaan tällä kierroksella saanut sitä, mitä se lähti joulukuussa alunperin hakemaan. Tuolloin yhtiö ilmoitti tulevansa Fennovoimaan mukaan korkeintaan 15 prosentin omistusosuudella, jos se saa samalla enemmistöosuuden isosta vesivoimapotista Venäjällä. Tätä ilouutista ei tänään kuultu. Selvää on myös se, että Fortumin hallitus on ainakin muodollisesti tehnyt päätökset täysin itsenäisesti.

Nyt mukaan tulleesta kolmikosta Fortum on kuitenkin se, joka olisi voinut sijoittaa Fennovoimaan saman tien vaikka sen 15 prosenttia. Suomen ja Ruotsin siirtoverkkojen myymisen jälkeen yhtiöllä on rahaa niin, että ranteita pakottaa. Fortumin siivu Fennovoimasta jää siitä huolimatta 6,6 prosenttiin. Se ja yhtiön tänä aamuna antama tiedote kielivät siitä, että yhteiskuntasuhteilla on ollut päätöksessä iso paino.

Fortum on ollut julkisuudessa korostetun hiljainen omien voimalaitossuunnitelmiensa suhteen. Ydinvoimapiireissä kuiskutellaan kuitenkin kovasti, että Fortum rakentaisi Loviisaan mielellään vielä kolmannenkin ydinvoimalan. Vuonna 2010 yhtiö sai eduskunnalta kirvelevät rukkaset. Fennovoima voikin olla Fortumin näkökulmasta kynnysraha, joka on pakko kärsiä, jotta voi edes haaveilla seuraavasta etapista muissa hankkeissa. Jos valtio on antanut ensin ymmärtää, Fortum on ymmärtänyt antaa ja sitä rataa...

Vailla merkitystä ei ole sekään, että Fortum on myös iso insinööritoimisto, joka kauppaa omaa energiaosaamistaan muille alan toimijoille. Fennovoimassa yhtiö pääsee sekä käyttämään että päivittämään omaa osaamistaan myös tulevaisuutta silmällä pitäen.

Fennovoima-sijoituksella Fortum vaalii myös Venäjä-suhteitaan. Yhtiö kertoo jatkavansa edelleen neuvotteluja Venäjän vesivoimakaupasta. Kannattaa myös muistaa, että yhtiö on jo nyt sijoittanut Venäjälle neljä miljardia euroa. Fennovoima-potti on siihen verrattuna Fortumille pelkkä suolaraha. Pikkuripaus, jolla yhtiö pyrkii varmistamaan, että muut keitokset onnistuvat toivotusti.