"Asiakkaan automurhe kiinnostaa myyjää entistä vähemmän"

Riitely käytettyjen autojen virheistä on kasvanut. Myyjäliikkeen vastuu ei kuitenkaan pääty, kun perävalot lakkaavat näkymästä.

Kotimaa
Autokauppaa 1950-luvun tyyliin.
Autokauppaa 1950-luvun tyyliin.Yle

Vanha sanonta kuuluu, että myyjän vastuu loppuu, kun perävalot katoavat. Kuluttajaoikeusneuvoja Martti Suhonen Itä-Suomen maistraatista muistelee kaiholla menneitä aikoja. Silloin autoliikkeet olivat hänen mukaansa nykyistä kiltimpiä asiakkailleen.

– Semmoinen muutos on tapahtunut vuosien mittaan, että ennen vanhaan autoliikkeet paljon kiltimmin korjasivat virheen kokonaan kustannuksellaan. Tänä päivänä ne aika usein alkavat vaatimaan asiakkaalta jotakin osaa siitä remontista ja perusteena on mikä tahansa. Yleensä yritetään kertoa, että auto tulee muka parempaan kuntoon kuin se muuten olisi.

Myyjät kitisevät rahaa asiakkaalta, vaikka virhe on selvästi ollut jo myyntihetkellä autossa.

kuluttajaoikeusneuvoja Martti Suhonen

Suhosella on lähes 40 vuoden kokemus kuluttajariidoista ja monenmoista autoriitaakin on tullut vuosien varrella soviteltua lähes päivittäin. Suhosen mielestä nykypäivänä näkyy se, että autoliikkeet eivät välttämättä edes tarkasta myymiään käytettyjä autoja.

– Liikkeet vaan myyvät ne eteenpäin kaikkine vikoineen ja kun asiakas valittaa, ne sanovat, että kyllä liike voi siitä vähän maksaa. En halua yleistää tätä, mutta olen huomannut, että muutaman viime vuoden aikana välinpitämättömyys asiakkaan tilanteesta on lisääntynyt. Myyjät kitisevät rahaa asiakkaalta, vaikka virhe on selvästi ollut jo myyntihetkellä autossa, Suhonen summaa.

Jos vastaostetussa käytetyssä autossa ilmenee virhe, eikä asiaa saa sovittua myyjäliikkeen kanssa, seuraava osoite on kuluttajaoikeusneuvoja. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tilastojen mukaan yhteydenotot autokaupoista ovat lisääntyneet. Vuonna 2013 yhteydenottoja tuli noin 7 500, kun jo seuraavana vuonna luku lähenteli 9 000:tta. Tänä vuonna yhteydenottoja oli heinäkuun loppuun menessä tullut noin 5 500.

Jos kuluttajaoikeusneuvojan apu ei kuitenkaan riitä, katseen voi suunnata kuluttajariitalautakuntaan.

– Toisaalta jos on laiha sovinto tulossa tai sitten kuluttajariitalautakunta, jossa käsittelyaika on kuitenkin kuukausia, joskus mieluummin kannattaa sopia asia vaikka maksuosuudella, jos ei kovin suuri se osuus ole, Suhonen sanoo.

Käsittely kestää puolisen vuotta

Mönkään mennyt autokauppa työllistää kuluttajariitalautakuntaa ja riitojen määrä vain kasvaa. Kun esimerkiksi vuonna 2011 ratkaisupyyntöjä saapui lautakuntaan noin 550, viime vuonna luku oli 700. Tänä vuonna autokauppavalituksia oli elokuuhun mennessä saapunut jo yli 400. Autokauppajuttujen käsittely kestää kuluttajariitalautakunnassa keskimäärin puoli vuotta.

Lautakunnan puheenjohtajan Pauli Ståhlbergin mukaan ratkaisupyyntöjen määrään vaikuttaa taloudellinen tilanne ja autokauppojen määrä. Ståhlberg katsoo, että autokannan vanhentuminen sekä huolloista tinkiminen lisäävät autojen vikoja ja sitä kautta myös riitoja.

Selkein virhe on se, että kaupassa on tiedonantovirhe eli netti-ilmoituksessa luvataan jotain sellaista, mitä autossa ei ole.

kulttajariitalautakunnan pj. Pauli Ståhlberg

–Yksi selitys on myös se, että näinä taloudellisina aikoina joka euro on tärkeä. Riita syntyy helpommin. Autokauppiaspuolella ei lähdetä sitten ainakaan pr-mielessä hyvittämään asioita, vaan ollaan tiukempia.

Kuluttajariitalautakunan suosituksia kuitenkin noudatetaan hyvin. Esimerkiksi vuonna 2013 jopa 80 prosenttia suosituksista johti niiden noudattamiseen. Tosin toisella puolella on se viidesosa, jota lautakunnan suositukset eivät syystä tai toisesta kiinnosta.

– Isot liikkeet noudattavat eritäin hyvin. Kyllä pienetkin noudattavat, mutta niitä on niin paljon, ettei oikein voi leimata näitä pieniä, jos on joitain, jotka eivät noudata. Mitä järjestäytyneempi elinkeinoharjoittajataho on, sitä paremmin se noudattaa, Ståhlberg muotoilee.

Hänen neuvonsa on, että jos autokauppias on halukas tulemaan vastaan riidassa, sovintotarjoukseen pitää tarttua.

– Mutta jos autokauppias kokonaan nostaa kätensä ylös ja jos tuntuu, että oikeuksia on loukattu, silloin totta kai pitää oikeuksistaan pitää kiinni. Selkein virhe on se, että kaupassa on tiedonantovirhe eli netti-ilmoituksessa luvataan jotain sellaista, mitä autossa ei ole.

Autoa myytiin termillä "huoltokirja löytyy". Lue tästä (siirryt toiseen palveluun), mitä sitten tapahtui.

Monesti tilanne voi olla se, että autossa ilmenee vikaa jo pian ostamisen jälkeen. Joskus taas voi käydä niin huono tuuri, että monet osat hajoilevat yllättäen ja samaan aikaan. Usein autokaupoilla sovitaan, että myyjä ja ostaja maksavat korjauskulut yhdessä.

– Ajatus on, että samalla auton arvo paranee, kun kuluvia osia korjataan uusilla osilla.

Voi myös sattua niin, että esimerkiksi auton moottori yhtäkkiä leviää.

– Se jos korvataan käytetyllä moottorilla, silloin ei välttämättä tule mitään arvon parannusta ja korjauslasku menee kokonaan myyjälle. Mutta molempien osapuolten kannalta on usein nopeampaa ja helpompaa, että pannaan uusia osia, Ståhlberg sanoo.

Virhevastuun kestosta epätietoisuutta

Autoriitojen ratkominen on aina tarkkaa rajanvetoa ja tapauskohtaista. Lautakunta miettii esimerkiksi auton ikää, merkkiä, ajettuja kilometrejä, huoltohistoriaa ja sitä, onko kyseessä kuluva osa vai jokin sellainen osanen, jonka pitäisi kestää pitkään. Yleisiä riidanaiheita ovat jakohihnat.

Lue tästä (siirryt toiseen palveluun) miten kävi, kun jakohihna paukahti poikki kaupanteon jälkeen.

Kuluttajaoikeusneuvoja Suhosen mukaan nykyään myös jakoketjut pamahtelevat poikki, vaikka niiden pitäisi kestää koko auton iän. Periaatteessa isommasta ja isompimoottorisesta autosta voi odottaa enemmän kuin pienestä autosta.

Lue tästä (siirryt toiseen palveluun), kuka maksoi jakoketjun katkeamisen.

Mikä sitten käytännössä on virhe käytetyssä autossa?

– Tavallinen keskivertopulliainen menee ostamaan liikkeestä auton, jossa on tietyn verran kilometrejä ajettu. Merkkikin vaikuttaa yleiseen odotukseen sekä hinta ja huoltohistoria. Jos siitä oletuksesta auton kesto menee selvästi huonompaan suuntaan ja ilmenee sellaisia remontteja, mitä ei voisi vielä olettaa tulevan, silloin se on virhe. Auto on huonommassa kunnossa kuin oletettiin, Suhonen selvittää.

Lue tästä (siirryt toiseen palveluun), mitä tapahtui, kun vaihdelaatikko hajosi ennen aikojaan.

Kuluttajariitalautakunnalla on koekäytössä karkea taulukko virhetilanteista. Se antaa suuntaviivoja autokaupoille.

– Kun syntyy erimielisyys ostajan ja myyjän välille, tästä taulukosta voisi saada neuvottelupohjan. Jos taulukko sanoo selkeästi, että kyseessä on virhe tai että kyseessä ei ole virhe, se auttaisi myyjää ja ostajaa, kun he lähtevät neuvottelemaan mahdollisesta hyvityksestä, Ståhlberg sanoo.

Autokauppa
Kimmo Hltula / Yle

Kuluttajan ja autoliikkeen väliseen autokauppaan sovelletaan kuluttajansuojalakia. Kuluttajaoikeusneuvoja Suhosen mukaan ostajilla on usein käsitys, että myyjäliikkeen vastuu loppuu käytetyn auton kaupassa puolen vuoden kuluttua. Tämän puolen vuoden aikana autoliikkeellä on Suhosen mukaan korostunut virhevastuu, mutta liikkeen vastuu virheestä saattaa kuitenkin kestää vuosikausia. Virhevastuun kestolle ei ole nimittäin laissa määritetty takarajaa.

Virhevastuu määritellään oletettavissa olevan kestoiän perusteella eli käytännössä auton osat eivät saisi hajoilla ennen aikojaan. Lisäksi käytetyllekin autolle voi kysyä takuuta automyyjältä.

Vaihtoautojen kauppa käy kuumana

Autoalan Keskusliiton mukaan vaihtoautot ovat menneet kaupaksi erittin hyvin kesä- ja heinäkuussa. Suomen autokanta on vanhaa. Keskimäärin autot romutetaan 20 vuoden iässä, kun muualla Euroopassa romutuksen keski-ikä on 15 vuotta.

– Autot ovat vanhentuneet paljon viimeisen kuuden vuoden aikana ja ne rupeavat hajoamaan käsiin. Ihmiset ostavat nyt paljon tuoreempia käytettyjä autoja kuin ennen, Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa sanoo.

Hänen mielestään autoliikkeet ottavat pääosin epäselvät kauppa-asiat asialliseen käsittelyyn. Aina löytyy myös tapauksia, joista joudutaan riitelemään.

– Silloin meillä on kuluttajaneuvontajärjestelmä, joka viime kädessä ohjaa tapaukset kuluttajariitalautakuntaan. Tämähän toimii Suomessa. Me myymme kuitenkin kaiken kaikkiaan noin 250 000–300 000 käytettyä autoa autoliikkeestä kuluttajille vuodessa, ja se on siis erittäin pieni määrä, mitä niitä kuluttajariitalautakuntaan menee, Rissa perustelee.

Hän ei allekirjoita sitä, että autoliikkeet olisivat entistä välinpitämättömiä asiakkaiden automurheita kohtaan. Rissan mukaan liikkeiden on pitänyt kehittää prosessejaan, kun ne ottavat vaihtoautoja yksityisiltä ihmisiltä ja muilta liikkeiltä. Rissa tarkentaa puhuvansa enemmän merkkiliikkeistä kuin pienistä autojobbareista.

– Auto on pakko tutkia tänä päivänä huolella. Tällaisia autojen tarkastajia on ollut jo useamman vuoden. He käyvät auton läpi huolella ja hyvin usein he käyvät jopa korjaamolla, jos auto on esimerkiksi enemmän ajettu.

Rissan mukaan kilpailu on ajanut autojen hintoja alas ja voittomarginaalit ovat minimaalisia.

– Jos teet teknisen arvio- tai hinnoitteluvirheen ja teet suuret tappiot sillä, ei ole mahdollista hoitaa bisnestä tällä tavoin.

Auto pukille ja tutkimaan

Laissa ei ole säädetty kuluttajalle velvollisuutta ennakkotarkistukseen. Se tarkoittaa, että käytännössä autoa ei tarvitse koeajaa ennen kauppoja. Kuluttajaoikeusneuvoja Suhonen huomautttaa käytännön osoittaneen, että koeajo kannattaa aina tehdä. Ja mieluiten päättää ensin haluamansa automerkki ja koeajaa useampia yksilöitä. Silloin helmi saattaa erottua joukosta.

Ihmiset ostavat vain kun kiiltää ja se on kivannäköinen. Sitten lähdetään kotiin ja huomataan, että ilmastointi ei toimi, penkinlämmittimet eivät pelaa ja jyrinää kuuluu laakerista.

kuluttajaoikeusneuvoja Martti Suhonen

– Vanhemman auton ilman muuta nostaisin pukille ja saattaisinpa ostaa tunnin ajan merkkiliikkeestä, että asentaja tutkisi moottorin ohivuotoja. Jollakin satasen tarkastuksella voi säästää monta tonnia, Suhonen sanoo.

Hänen mukaansa ihmiset eivät yleensä tee perusteellisia tarkastuksia. Myyjäliike ei kuitenkaan voi vedota siihen, että asiakas ei tarkastanut autoa.

– Ihmiset ostavat vain kun kiiltää ja se on kivannäköinen. Sitten lähdetään kotiin ja huomataan, että ilmastointi ei toimi, penkinlämmittimet eivät pelaa ja jyrinää kuuluu laakerista. Siitä sitten alkaa valitusrumba.

Lue tästä (siirryt toiseen palveluun), mitä tapahtui, kun ilmastoinnista löytyi vikaa.

Suhonen kuitenkin korostaa, että kuluttajan ei tarvitse olla asiantuntija autokaupoilla.

– Kyllä kuluttaja aika tyhmä saakin olla, koska lähtökohta on se, että voi olettaa autosta asioita. Myyjällä on vastuu pääsääntöisesti kertoa puutteet ja virheet kuluttajalle.