Fortumin takinkääntö kummastuttaa markkinoita – Finanssivalvonta noteerasi kohun

Fortumin lähteminen mukaan Fennovoiman omistajaksi ilman Venäjän vesivoimaratkaisua ihmetyttää yhä enemmän. Markkinoilla kummastellaan, miten Fortum saattoi kääntää kelkkansa ilman, että se tiedotti asiasta pörssitiedotteella. Finanssivalvonta ei kommentoi mitään yksittäistä tapahtumaa, mutta sanoo kyllä noteeranneensa Fortumin ja Fennovoiman ympärillä vellonneen keskustelun.

Fennovoima
Fortumin pääkonttori Espoossa.
Jussi Nukari / Lehtikuva

Lähtökohtana markkinoita ja osakesijoittajia hämmentäneelle Fortum-kohulle on kolme yhtiön tiedotetta. Kaksi ensimmäistä on linjassa keskenään, mutta kolmas tiedote lyö kahta ensimmäistä korvalle.

Fortum ilmoitti yllättäen pörssitiedotteessaan viime vuoden joulukuun 2. päivänä, että se on valmis osallistumaan enintään 15 prosentin vähemmistöosuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Edellytyksenä kerrottiin olevan se, että Fortum saa yli 75 prosentin omistusosuuden venäläisestä alueellisesta energiayhtiö TGC-1:stä.

Omistusjärjestelyjä tästä uudesta vesivoimayhtiöstä ryhdyttiin hieromaan Fortumin, Gazpromin ja Rosatomin kesken.

Seuraava aihetta koskeva pörssitiedote tuli 24.6.2015. Fortum kertoi, ettei sillä ole vielä sopimusta TGC-1:n vesivoimasta.

Yhtiön mukaan neuvotteluissa ei oltu tuolloin päästy tuloksiin, jotka mahdollistaisivat Fortumin päätöksen osallistua Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Neuvotteluja kerrottiin jatkettavan, mutta niiden todettiin vievän aikansa.

Fortumin väliaikainen toimitusjohtaja Timo Karttinen totesi pörssitiedotteessa, että "TGC-1:n omistusten uudelleenjärjestely ja vähemmistöosuus Fennovoiman ydinvoimahankkeessa ovat Fortumille kokonaisratkaisu, jonka molempien osien tulee toteutua."

Ja sitten eilen, keskiviikkona 5.8.2015, Fortum kertoi pörssitiedotteessaan osallistuvansa Fennovoima-hankkeeseen 6,6 prosentin osuudella. Samalla se ilmoitti, ettei TGC-1:n uudelleenjärjestelyjä koskevissa neuvotteluissa ole saavutettu yhteisesti hyväksyttyä ratkaisua.

Samassa tiedotteessa Fortum totesi, ettei ydinvoiman rakentaminen täysin uudelle paikkakunnalle ollut yhtiön tavoitteena. Fortumin mukaan näin Fennovoima-hankkeessa päästään eteenpäin valtioneuvoston hankkeelle asettaman aikataulun puitteissa.

Muuttuiko yhtiön strategia? 

Markkinoilla ihmetellään, miksi Fortum osallistuukin Fennovoiman voimalaan, vaikka tilanne Venäjälle on yhä auki. Ja saattaa sitä paitsi olla aika pitkään auki.

Kertauksena: talvella Fortum sanoi lähtevänsä Fennovoimaan vain, jos se saa ostaa vesivoimalaitokset Venäjältä. Sopimusta ei ole syntynyt, mutta silti Fortum osallistuu Fennovoiman hankkeeseen.

Yhä useampi kysyykin, miksi Fortum ei julkistanut jo aiemmin pörssitiedotetta, että sen kanta onkin muuttunut Fennovoiman ja TGC-1:n kokonaisratkaisun suhteen. Ja tiesikö enemmistöomistaja valtio enemmän kuin muut omistajat?

Vesivoimalaitosten ja Fennovoiman ilmoitettua kytköstä pidetään markkinoilla jopa Fortumin strategisena päätöksenä, jolloin sen muuttumisesta olisi pitänyt ehdottomasti ilmoittaa. Sijoittajat tai osakkeenomistajat eivät siis tienneet, että yhtiön linja onkin muuttunut.

Jopa suuri pankkikonserni Nordea huomautti torstaina aamuraportissaan, että epäselväksi jää, miksi tähän päädyttiin ja mikä tilanne TGC-1:n osalta on.

– Joka tapauksessa tilanne on hieman hämmentävä eikä sijoittajan näkökulmasta kovin houkutteleva, Nordean raportti muotoilee.

Yhtiö tekee arvion tiedottamisesta

Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen on nimeltään Finanssivalvonta. Se valvoo kattavasti koko alaa eli pankkeja, vakuutusyhtiöitä, sijoituspalveluyhtiöitä ja pörssiä.

Finanssivalvonta ei kommentoi yksittäisiä valvontatoimia eikä anna tietoa yksittäisistä tapahtumista, joita se on päättänyt lähteä selvittämään. Siksi se ei kommentoi Fortuminkaan päätöksiä.

Markkinavalvoja Anu Lassila-Lonka sanoo kuitenkin, että toki Finanssivalvonta on noteerannut Fortumin ympärillä käydyn vilkkaan keskustelun.

– Toimittajat ovat olleet meihin yhteydessä, joten kyllä tämä on huomioitu, Lassila-Lonka sanoo.

Tiedottamisvelvollisuus tulee arvopaperimarkkinalaista. Pörssilistalla olevan yhtiön on tiedotettava ilman aiheetonta viivytystä päätöksistä ja seikoista, jotka voivat vaikuttaa osakkeen arvoon.

Arvion tällaisista olennaisista, tiedotettavista asioista tekee yhtiö itse. Finanssivalvonnan mukaan yhtiöt ja toimialat ovat niin erilaisia, ettei voida yleisesti määritellä, mikä on olennaista ja mikä ei.

Tiedottamisen oltava johdonmukaista

Pykälien mukaan tiedottamisen tulee olla johdonmukaista. Toisin sanoen samanlaisista asioista tulisi tiedottaa aina samalla tavalla. Jos jostakin asiasta on aiemmin tiedotettu pörssitiedotteella, myös jatkossa on tiedotettava pörssitiedotteella.

– Jos aiemmin pörssitiedotteella julkistetussa asiassa tapahtuu olennainen muutos, niin siitä pitää tiedottaa pörssitiedotteella, Lassila-Lonka kertoo lain määräyksistä.

Finanssivalvonta seuraa ja valvoo muun muassa yhtiöiden tiedottamista. Jos jokin asia vaatii lisätietoa, yhtiöltä pyydetään selvitystä. Välttämättä tällainen pyyntö ja vastaus eivät johda mihinkään.

Finanssivalvonnan tilaston mukaan tammi–kesäkuussa sen tutkinnassa on ollut 102 väärinkäytösepäilyä. Ne ovat liittyneet muun muassa epäiltyyn sisäpiiritiedon väärinkäyttöön, markkinoiden vääristämiseen ja tiedonantovelvollisuuteen – kuten tiedottamiseen.

Nämä epäilyt eivät johda toimenpiteisiin, jos lakia ei ole rikottu. Yhtiötä voidaan ohjata esimerkiksi valvontakirjeellä.

Niin sanottu hallinnollinen sanktio eli rangaistus taas voi olla rikemaksu tai seuraamusmaksu tai julkinen varoitus. Finanssivalvonta on antanut muutamia tiedottamiseen liittyviä hallinnollisia sanktioita.

Rikoslain mukaisissa tapauksissa Finanssivalvonta tekee tutkintapyynnön poliisille. Poliisi päättää puolestaan esitutkinnan aloittamisesta.