Annoitko periksi houkutukselle? Niin tapahtunee jatkossakin, jos tukeudut liiaksi muistoihin

Perinteisesti ajatellaan, että menneistä mokista oppii. Uuden tutkimuksen mukaan vanha viisaus ei pidä paikkaansa ainakaan itsehillinnän suhteen.

terveys
Munkkeja kaupan irtomyyntipisteessä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Tuttuja pulmia monelle: Pitäisikö tyydyttää makeanhimo sokerisella herkulla vai vastustaa kiusausta ja valita vähäkalorinen hedelmä? Ostaako kiva mutta tarpeeton vaate, johon ei oikeastaan olisi varaa?

Jos tuskailet vaikkapa ruokavalioon tai shoppailuun liittyvien houkutusten kanssa, kannattaa tahdonvoimaa ehkä etsiä jostain muualta kuin menneisyyden vastaavista tilanteista.

Kun kyse on itsehillinnästä, ei edellisten epäonnistumisten muistaminen auta meitä suoriutumaan yhtään paremmin. Näin todetaan Journal of Consumer Psychologyn julkaisemassa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun), joka on ensimmäinen laatuaan.

– Yleisen uskomuksen mukaan virheiden muistaminen auttaa meitä tekemään entistä parempia päätöksiä nykyhetkessä. Kuitenkin havaitsimme, että epäonnistumisten ajattelu itse asiassa saa meidät menettämään itsehillintämme ja toistamaan virheemme, sanoo apulaisprofessori Hristina Nikolova (siirryt toiseen palveluun) Boston Collegesta.

Kaksi onnistumista kannattelee, kymmenen ei

Ryhmä tutkijoita selvitti neljän vuoden aikana, miten ihmisten muistot ja niiden mieleen palauttamisen tapa vaikuttavat itsehillintään. Tarkasteltavana oli erilaisia tilanteita, jotka liittyivät mm. rahan- ja ajankäyttöön.

Eräässä kokeessa osallistujat laitettiin ensin muistelemaan tapauksia, joissa heillä oli houkutus ostaa jokin kallis mutta tarpeeton tuote. Tiettyjä ryhmiä pyydettiin palauttamaan mieleen itsehillinnän kannalta onnistuneita tilanteita, tiettyjä taas epäonnistuneita tilanteita.

Epäonnistumisten ajattelu saa meidät menettämään itsehillintämme ja toistamaan virheemme.

Hristina Nikolova

Seuraavaksi osallistujat saivat kertoa, kuinka suurella summalla he olisivat nyt valmiita ostamaan kuvitteellisessa kauppakeskuksessa velaksi tuotteita, joita olivat pitkään himoinneet. Tuloksista paljastui mielenkiintoisia eroja.

Vähiten luottokorttivelkaa kerryttivät ne, joita oli ensin pyydetty muistelemaan kahta itsehillinnän kannalta onnistunutta tapausta.

Eniten velkaa – viidenneksen edellistä ryhmää enemmän – olivat valmiita ottamaan ne, joita oli pyydetty muistelemaan kahta tai kymmentä epäonnistumista. Saman verran kuvitteellista velkaa kerryttivät myös ne, jotka palauttivat mieleen kymmenen onnistumista.

Muistin pinnistäminen saa sortumaan

Nikolova selittää löydöksiä sillä, että ihmisten itsehillintä pitää parhaiten, kun he muistavat aiemmat onnistumisensa vaivatta.

– Kahden onnistuneen tapauksen palauttaminen mieleen sujuu kaikilta suhteellisen helposti. Muistamisen helppous saa tämän ryhmän ajattelemaan, että heillä on hyvä itsehillintä, ja koska ihmiset yleensä haluavat nähdä itsensä johdonmukaisina, he vastustavat kiusausta uudessa tilanteessa.

Kun osallistujat joutuivat palauttamaan mieleen kymmenen onnistunutta tapausta, heillä oli vaikeuksia muistaa niin monta esimerkkiä. Tämä sai ihmiset päättelemään, että heidän itsehillintänsä ei olekaan kovin hyvä.

Myös vallitseva mieliala vaikuttaa käyttäytymiseen. Nikolovan mukaan epäonnistumisten muistelu johtaa kielteiseen tunnetilaan.

– Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisillä on taipumus sortua houkutuksiin, kun he yrittävät parantaa oloaan.