Örön luontoa pelastetaan raivaamalla – talkooleiri käynnissä

Linnakesaari Örön luonnon monimuotoisuus on huomattu valtakunnallisesti. WWF ja Metsähallitus pitävät tällä viikolla talkooleiriä saarella. Katajat ja männyt saavat kyytiä.

Talkoolaiset repivät mäntyjä. Kuva: Dmitri Volgin / Yle

Tänä vuonna yleisölle avautuneen Örön linnakesaaren luonto vaatii hoitoa säilyttääkseen monimuotoisuutensa. WWF järjesti yhden seitsemästä kesäleiristään Öröllä yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Aiemmin Öröllä toimi puolustusvoimat - tänä kesänä luontoon on tutustunut jo 17 000 matkailijaa.

Katajat ja männyt saavat kyytiä, kun talkoolaiset laittavat hihat heilumaan. Monelle leirille saapuminen on jo perinne. Helsinkiläinen Saila Ranki on viidennellä leirillään.

– Olen aika lailla ollut ympäristöihminen aina ja kiinnostunut ympäristönsuojelusta. Haluan itse antaa oman panokseni sille, että saadaan jotain uhanalaisia lajeja suojeltua vähän paremmin.

Katajien kiskominen hellesäässä vaatii voimia.

Kyllä on saanut niska limassa tehdä töitä.

Saila Ranki

– Kyllä on saanut niska limassa tehdä töitä. Paikka paikoin ne lähtevät ihan helpostikin, kertoo Ranki.

Raivauksella suojellaan lajeja hoitamalla niiden elinympäristöjä, kertoo vastaava suojelubiologi Tiina Kanerva Metsähallituksesta.

– Saamme pidettyä kedon matalakasvuisena avoimena, paahteisena. Siellä kasvavat kasvit, jotka eivät muuten kilpailussa pärjää. Tämä on todella parasta mahdollista luonnonsuojelutyötä, mitä voidaan tehdä, pohtii Kanerva.

Virkamiestyönä raivaus veisi liian kauan

Talkootyö on tehokasta. Tämän on huomannut leirin johtaja Petteri Tolvanen WWF:ltä.

Kukkasille raivataan elintilaa. Kuva: Dmitri Volgin / Yle

– Noin 20 innokasta, todella motivoitunutta, vapaaehtoista leiriläistä saa viikossa sellaisen määrän aikaan työtä, että jos se tehtäisiin parin Metsähallituksen henkilön virkatyönä, heillä menisi varmasti siihen kuukausi tai pari, pohtii Tolvanen.

Kedolta koti rannan raivausta

Puolen päivän aikaan talkoolaisilla oli vuorossa ruokatauko, mutta sen jälkeen huhkiminen kiihtyi. Porukka ajeli polkupyörillään rannalle ja alkoi levien haravointi. Raivauksella on tärkeä merkitys rannan kasvillisuuden kannalta. Suunnittelija Esko Tainio johti porukkaa, joka haravoi massaa lapiokaupalla traktorin lavalle.

Levänpoistoa Örössä. Kuva: Dmitri Volgin / Yle

– Meidän täytyy saada tämä rihmalevämassa tästä rannasta pois, sillä muuten ranta kasvaa kokonaisuudessaan umpeen. Tähän tulee korkeaa heinikkoa ja erilaista typpeä suosivaa lajistoa, kertoo Tainio.

Suunnittelija oli Örössä noin kymmenen vuotta sitten ja kertoo, että ranta oli erilainen silloin.

– Tämä ranta oli huomattavasti avoimempi silloin. Nyt se on kaventunut ehkä noin kolmanneksen vähintään, kertoo Tainio.

Suunnittelija on tyytyväinen talkoovoimiin.

– Kun teemme käsityönä tämän levänpoiston, se on huomattavasti hellävaraisempaa ja tarkempaa kuin kaapisimme tämän jollain isolla kaivinkoneella.

Luonnonvaraiset hiekkarannat lumoavat

Vastaava biologi Tiina Kanervan lempipaikka Öröstä löytyy luonnonvaraisilta hiekkarannoilta. Hän kertoo mielellään, miten harvinaisia kasveja Örössä on. Vielä Örön linnakesaaren luonnonvaraisilla hiekkarannoilla on harvinaisia hiekansitojakasveja. Kestääkö luonto tuhansien matkailijoiden askeleet? Tänä vuonna matkailijoita on ollut 17 000.

Saaristomaisema Öröstä Kuva: Dmitri Volgin / Yle
Merikaali viihtyy vielä Örön hiekkarannalla. Kuva: Dmitri Volgin / Yle

– Seuraamme koko ajan tilannetta täällä ja ohjaamme ihmisiä poluille. Jos käyttö rupeaa uhkaamaan rantoja, ohjataan polkuja toiseen suuntaan tai suljetaan tiettyjä reittejä. Uskon, että pystymme säilyttämään rannan ja käymään täällä ihan hyvin yhdessä, kertoo Kanerva.