Tutkijat selvittävät, onko aito pissaava poika sittenkään aito

Aidon Manneken Pis -patsaan pitäisi olla näytteillä Brysselin kaupunginmuseossa, mutta epämääräiset tiedot patsaan historiasta ovat saaneet tutkijat epäilemään sen aitoutta.

Ulkomaat
Brysselin keskustassa sijaitseva Manneken Pis -patsas on yksi kaupungin suosituimpia nähtävyyksiä.
Brysselin keskustassa sijaitseva Manneken Pis -patsas on yksi kaupungin suosituimpia nähtävyyksiä.Jyrki Lyytikkä / Yle

Brysselin keskustassa sijaitseva Manneken Pis -patsas on yksi kaupungin suosituimpia nähtävyyksiä. Patsaan nimi tarkoittaa hollanniksi nimenomaan pissaavaa poikaa.

Kadunkulmassa seisova, pientä virtsaavaa poikaa esittävä patsas on kuitenkin vain kopio ja alkuperäisen vuodelta 1619 peräisin olevan patsaan pitäisi olla turvassa Brysselin kaupunginmuseossa, missä se restauroitiin huolella vuonna 2003.

Aukot patsaan historiassa ja se, että patsas on varastettu vuosisatojen saatossa useaan kertaan, ovat saaneet tutkijat epäilemään, onko museonkaan patsas todella aito ja alkuperäinen.

Yksi kuuluisimmista varkauksista sattui jo vuonna 1817. Vuonna 1965 patsas varastettiin jälleen ja se löytyi kahtena kappaleena kanavasta seuraavana vuonna. Tämän jälkeen alkuperäisenä pidetty patsas siirrettiin museoon ja kadulle jäi kopio siitä. Brysselin vapaan yliopiston tutkijaopiskelija Geraldine Patigny sanoo kuitenkin, että 1800-luvulla paikalleen palautettu patsas on saattanut olla kopio.

– Sen varkauden jälkeen meillä ei enää ole varmaa tietoa alkuperäisestä patsaasta, Patigny sanoi.

– Historialliset tiedot patsaasta ovat hyvin sekavat ja niissä on aukkoja. Paikallisissa julkaisuissa ja tarinoissa on joitain tietoja, mutta arkistoissa ei ole mitään varmaa.

Röntgenkuvia ja materiaalinäytteitä

Muutama kuukausi sitten museon patsas röntgenkuvattiin, minkä avulla tutkijat pyrkivät selvittämään pronssisen patsaan materiaalin kemiallista koostumusta. Tarkoituksena oli selvittää erityisesti, olisiko patsaassa nikkeliä.

– Nikkeli patsaassa tarkoittaisi, että patsas on erittäin todennäköisesti peräisin 1800-luvulta. Jos nikkeliä ei olisi, olisi todennäköisempää, että patsas on alkuperäinen, vaikka täysin varma ei voisikaan olla, Brysselin flaamilaisen vapaan yliopiston tutkija Amandine Crabbe sanoi.

Röntgenkuvauksen tulokset eivät kuitenkaan olleet päteviä.

Seuraavaksi tutkijat aikovat ottaa hyvin pieniä näytteitä patsaan sisäpuolelta ja ulkopinnalta. Niitä verrataan toisiin samalta aikakaudelta oleviin näytteisiin ja näiden tulosten tutkijat toivovat paljastavan, onko museon patsas todellakin aito.

Patsaan taustasta on useita eri tarinoita

Pienen, noin 60 senttiä korkean patsaan taustasta liikkuu useita eri tarinoita. Yhden tarinan mukaan se kuvaa tapahtumaa vuodelta 1142, kun kaksivuotiaalle Leuvenin herttualle Godfrey III:lle lojaalit joukot asettivat hänet korissa puun oksalle, mistä tämä sitten virtsasi vihollissotilaiden päälle.

Toisen tarinan mukaan patsas kuvaa pikkupoikaa, joka pelasti Brysselin kaupungin virtsaamalla sitä piirittäneiden vihollisjoukkojen asettaman pommin sytytyslangan päälle ja sammuttamalla sen.

Jotkin versiot tarinasta kertovat, että kyseinen pikkupoika olisi sammuttanut mainitulla tavalla kokonaisen tulipalon.

Lähteet: Yle Uutiset, AFP