1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ylen aamu

Halutaanko Suomesta kotiäitiyhteiskunta? Työajan pidentäminen muuttaa myös perhe-elämän

Suomessa keskustellaan työajan pidennyksestä keinona parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Työajan pidennys tarkoittaa myös isoja muutoksia perhe-elämään, mahdollisesti äitien osa-aikatyön lisääntymistä.

Jyrki Hollmen EK:sta ja entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara keskustelivat suomalaisten työstä Mikko Haapasen johdolla.
Viime aikoina on paljon keskusteltu siitä, kuinka paljon suomalainen keskimäärin tekee työtä ja kuinka tämä määrä sijoittuu kansainvälisessä vertailussa. Asiasta väittelevät Jyrki Hollmen Elinkeinoelämän keskusliitosta ja entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara.

Elinkeinoelämän keskusliitto on nostanut esille suomalaisten kokoaikatyössä käyvän työajan pituuden. EU:n tilastokeskuksen Eurostatin tilastoihin nojaten liitto sanoo, että Suomessa tehdään Euroopan lyhyintä työviikkoa. Tilastoissa kokoaikatyössä olevien viikkotyöaika on 37,4 tuntia, mikä on lähes kolme tuntia lyhyempi kuin Saksassa, jossa miesten ja naisten kokoaikatyössä käyvien työaika on Euroopan pisimpiä.

Suomessa sekä miehet että naiset ovat yleisesti kokopäiväisessä työssä. Jos tähän halutaan muutosta työaikaa pidentämällä, tarkoittaa se yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Osmo Soininvaaran mukaan isoja askelia kohti kotiäitiyhteiskuntaa. Toinen vanhemmista, perheissä yleensä äiti, tekee silloin kokoaikatyön sijaan osa-aikatyötä. Tästä Eurostatin tilasto ei kerro suoraan mitään.

– Jos haluaa kotiäitiyhteiskuntien sen miehen pidemmän työajan, pitää hyväksyä se kotiäitiyhteiskunta, jossa rouva on kotona laittamassa muun muassa ruokaa ja kuulostelemassa lasten läksyt, päättelee entinen vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara.

Soininvaara ja Elinkeinoelämän keskusliiton pk-johtaja Jyrki Hollmén keskustelivat Ylen aamu-tv:ssä työajoista.

– Kokoaikatyöaikavertailu tuo hyvin esille meidän tekemättömän työn kustannukset, jotka Suomessa ovat isot ja painaa meidän työvoimakustannuksia siihen suuntaa, että emme pärjää kansainvälisessä kilpailussa, pk-johtaja Hollmén perustelee liiton näkemystä.  

Työajan pidennys tai palkanalennus

Kumpikaan vieraista ei kiistä kokoaikavertailun paikkansa pitävyyttä.

Työmarkkinoiden uudistuskeskustelussa on nostettu esille osa-aikatyön mahdollisuus yhtenä keinona saada joustoja työmarkkinoille. Yhtenä esimerkkimaana on pidetty Hollantia, jossa lähes puolet työntekijöistä tekee osa-aikatyötä. Soininvaara tosin veikkaa, että Hollannissa tehdään, kun lasketaan kaikkien työpanos yhteen, vähemmän töitä kuin nyt tehdään Suomessa.

– Pyrimmekö yhteiskuntaa, jossa vain osa ihmisistä on töissä ja tekee pitkää työaikaa, vai sekä miehet että naiset ovat töissä ja tekevät vähän lyhyempää työaikaa, jotta kotityötkin tulee tehdyksi, tiivistää Soininvaara.

Hän näkee työajan noin 6 prosentin pidennyksessä sen vaaran, että työnantajat vastaavasti vähentävät työntekijöitä samassa suhteessa. Hän ei hyväksyisi pakolla ajettua työajan pidennystä, vaan toisille palkan alennus tai sitten subjektiivinen oikeus työajan pidennykseen niille joille alennus on kohtuutonta.

Henkilökohtainen työaika yleistyy

– Luulen, että olemme menossa kohti henkilökohtaista työaikaa, jossa sovitaan erikseen todellinen työaika, Soininvaara jatkaa.

– Emme voi vähentää suomalaisten ostovoimaa, eikä veronalennusvaraa oikein ole. Parasta olisi tässä tilanteessa palkkatasoa laskematta pidentää työaikaa. Meillä olisi helposti saatavilla lisää tehoja, kun huomioidaan, että meillä on arkipyhiä ja vastaavia, joita voitaisiin vähentää, kertoo pk-johtaja Hollmén.

Työaikatilastointia vaikeuttaa maiden välillä miesten ja naisten erilainen osallistuminen työmarkkinoille.

– Meidän ei nyt pidä sekoittaa naisten työmarkkina-asemaa tähän. Sitä pitää kehittää, ilman muuta. Ei voi olla niin, että naisille varataan osa-aikatyö. Eihän se miesten kokoaikatyö sitä estä, puolustaa Hollmén.

– Mutta Luxemburgissa naiset ovat osa-aikatyössä, heittää Soininvaara.

Luxemburgissa kokoaikatyö on Euroopan pisin. Nelisen tuntia Suomea pidempi.