Rapukuningas: Rapusaaliiden 100 vuoden takainen kultakausi on mahdollista palauttaa

Tuore rapukuningas Jukka Muhonen haluaa korostaa vastuullista ravustusta. Rapuruttotapaukset ovatkin hänen mielestään jonkin verran vähentyneet. Kalatalousasiantuntija uskoo ja toivoo, että vielä jonain päivänä Suomessa päästää kultakauden rapusaaliisiin.

Kotimaa
Kolme miestä lähikuvassa Elomessut taustanaan
Tiina Kokko / Yle

Kanta-Häme on julistautunut Suomen rapumaakunnaksi, siksi maakunnasta löytyy myös oma rapukuninkaallinen. Titteli myönnetään henkilölle, joka on edistänyt rapukulttuuria.

Tänä vuonna rapukuninkaaksi kruunattiin johtava kalatalousasiantuntija Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskuksesta. Hän haluaa puhua nimenomaan vastuullisen ravustuksen puolesta.

– Yhtäältä se tarkoittaa sitä, että täplärapuja ei siirrellä omin päin ilman viranomaisen lupaa järvestä toiseen. Ja kun ravustetaan, rapupyydyksiä ei myöskään siirretä järvestä toiseen. Jos ne on pakko siirtää, ne pitää asianmukaisesti desinfioida.

Muhosen mukaan edellä mainituissa asioissa tapahtuu edelleen hieman huolimattomuutta.

– Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että rapuruttotapaukset ovat viime vuosina jonkin verran vähentyneet. Ehkä on kuitenkin niin, että uuden rapustrategian myötä valistus on mennyt perille, Jukka Muhonen kiittelee.

Jokiravulla on toivoa

Tuore rapukuningas arvioi Kanta-Hämetta vain osittain hyväksi rapumaakunnaksi.

– Meillä on suurissa reittivesissä pääosin hyvät pyydettävät rapukannat, mutta jokiravun kohtalo on aika hankala, kun se on joutunut väistymään täpläravun tieltä. Jokirapuja on enää joissakin pienissä latvavesistöissä.

Nyt täytyy vain toivoa, että suojelu ja elvytystoimet johtavat siihen, että jokirapu säilyy alkuperäisellä levinneisyysalueella Etelä-Suomessa.

Jukka Muhonen

– Nyt täytyy vain toivoa, että suojelu ja elvytystoimet johtavat siihen, että jokirapu säilyy alkuperäisellä levinneisyysalueella Etelä-Suomessa, Jukka Muhonen sanoo.

Muhonen luottaa kuitenkin siihen, että jokiravulla on Suomessa edelleen tulevaisuus.

– Suomessa on vielä niin paljon lampia, järviä, puroja ja jokia, jotka soveltuvat hyvin jokiravun ympäristöksi. Kun tehokkaasti elvytetään ja hoidetaan kantoja, niin uskon kyllä, että jokirapu Suomessa säilyy.

Valtaosa rapusaaliista on kuitenkin täpläravun varassa. Jukka Muhonen luottaa siihen, että rapusaalis tulee kaikkiaan kasvamaan lähivuosina. Hänen mukaansa ei ole ollenkaan mahdotonta, että vielä päästäisiin raputalouden kultakauden saalismääriin.

Kultakautta Suomessa elettiin rapujen osalta noin sata vuotta sitten.

Yksi rapustrategian räätäleistä

Jukka Muhonen on itse ollut koko ikänsä intohimoinen ravustaja ja rapujen syöjä.

Työssään Hämeen ELY-keskuksen johtavana kalatalousasiantuntijana hän on tehnyt merkittävää yhteistyötä kalatalousalueiden, neuvontajärjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa jo parikymmentä vuotta.

Jukka Muhosen suureksi ansioksi rapukuningasta valittaessa katsottiin se, että hän on toiminut ministeriön asettaman kansallisen rapustrategiatyöryhmän puheenjohtajana. Hän on päässyt aitiopaikalta kehittämään suomalaista ja hämäläistä rapukulttuuria.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti Muhosen johdolla laaditun rapustrategian vuosi sitten.

Aiemmat rapukuninkaalliset ovat Raimo Honkavuori, Leena Haavisto, Petri Mäkinen, Jari Koskinen ja Kari Viitamäki.