Talousennusteita tekevien ekonomistien luonnehdinnat Suomen talouden nykytilasta ovat karuja: surkea, heikko, alavireinen, ei muutosta.

Toiveikkaimmatkaan ennustajat eivät paljon odota. Esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto arvioi, että suhdannetilanne on oikenemassa. Hänen mukaansa käänne parempaan on jo tapahtunut, mutta mm. kireä veropolitiikka pitää kasvun kituliaana.

Ekonomistien yleisin käsitys on, että talouskasvu jää tänä vuonna nollan tuntumaan, korkeintaan.

Täyttä yksimielisyyttä ei ole siitä, onko Suomi lamassa vai pitkäaikaisessa taantumassa, mutta joka tapauksessa ankeaa talouskehitystä on jatkunut seitsemän vuotta, 2008 alkaen.

Työttömyys nousee keväällä noin 12 prosenttiin

Reijo Heiskanen

Miinus- ja nollakasvu heijastuvat myös työttömyyteen. OP:n pääekonomisti Reijo Heiskasen arvion mukaan työttömyys nousee ensi kevään aikana noin kymmeneen prosenttiin. Danske Bankin Pasi Kuoppamäki uskoo jopa yli kahdentoista prosentin työttömyyteen. Maltillisempien arvioiden mukaan se pysyisi nykyisellä kymmenen prosentin tasolla.

Kasvu otettava kilpailijamailta

Suomen perusongelmana on nihkeä maailmantalous. Vientiä on vaikea saada vauhtiin, kun kysyntä jumittaa. Euroopan lupaavat merkit eivät vielä muuta kokonaiskuvaa ratkaisevasti.

– Kun markkinat eivät kasva, voimme lisätä vientiä vain markkinaosuuksia muilta voittamalla. Se edellyttää paljon suurempia muutoksia kuin menestyminen kasvavien markkinoiden oloissa ratsastamalla aallonharjalla, kiteyttää Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

Voimme lisätä vientiä vain voittamalla markkinaosuuksia muilta

Aki Kangasharju

Ekonomistit näkevätkin työn kustannusten laskemisen elintärkeänä.

– Työajan pidentäminen on yksi vaihtoehto tähän, ja luultavasti helpoin, sanoo Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Janne Huovari.

– Mielestäni maltillinen palkan lasku yhdistettynä veron kevennykseen ja julkista taloutta pitkällä aikavälillä vakauttaviin toimiin olisi järkevä kokonaisuus, luonnehtii OP:n Heiskanen.

Yhteiskuntasopimuksen tavoittelemaa viiden prosentin kohennusta kustannuskilpailukykyyn keskeisimpiin kilpailijamaihin verrattuna pidetään enimmäkseen välttämättömänä, mutta ei vielä edes riittävänä tavoiteena.

– Sopimuksen kaatuminen tarkoittaa väistämättä lisäsopeutusta, joka kuristaa kasvua, kuvailee kurjistumisen kierrettä Aktian pääekonomisti Anssi Rantala.

PT:n Eero Lehto on hieman varovaisempi.

– Mielestäni se riittää, että parannamme hintakilpailukykyämme hyvin pienillä nimelliskorotuksilla seuraavien viiden vuoden aikana.

Riittää, että parannamme kilpailukykyämme pienillä palkankorotuksilla viiden vuoden aikana

Eero Lehto

Monen vastaajan mukaan yhteiskuntasopimuksella olisi tärkeä merkitys myös välillisesti. Se loisi luottamusta Suomen kykyyn sopia asioista. Se olisi puolestaan vitamiinia uusille investoinneille.

– Yhteiskuntasopimusta koskevat ratkaisut tässä kuussa, budjettiratkaisut ja lokakuulle ajoittuvat työmarkkinoiden kehittämisratkaisut voivat onnistuessaan vaikuttaa odotuksiin ja sitä kautta investointeihin ja työllistämishalukkuuteen ensi vuoden mittaan, toivoo Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.