Kun sekajätteessä on matoja, on lajittelu mennyt väärin

Sekajätetutkimus paljasti taas laiskat jätteenlajittelijat. Esimerkiksi kahvinporot voisi hyödyntää vaikkapa kukkapurkissa, sekajätteessä ne ovat aivan turhaan.

Kotimaa
Majasaaren jätekeskuksessa Kajaanissa on huomattu, että sekäjätteessä on liian isot määrät biojätettä.
Sanna Kähkönen / Yle

Sekajätteen määritelmä on varsin lyhyesti lueteltu. Tällä hetkellä sekajätteeseen kuuluvat esimerkiksi vaipat ja muut hygieniatuotteet, pölypussit, tuhka, PVC-muovi, vanhat kengät, nahka, tekonahka ja kahvipussit.

Todellisuus on kuitenkin toisenlainen, minkä osoitti Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokympin viime viikolla tekemä sekajätetutkimus. Ekokymppi tutki yhteensä kahdeksan 660 litran sekajäteastiaa. Yhteen astiaan mahtuu noin 50 roskapussia.

Neuvoja Anu Koskelan mukaan valistusta tarvitaan vielä paljon. Edellisen kerran Ekokymppi tutki sekajätteen koostumusta joulukuussa 2014.

*– *Aika karmeita pusseja löydettiin. Monessa näkyi se, että ei yhtään välitetä hommasta. Joulukuussa oli 1–2 pussia, jotka oli oikein lajiteltu. Nyt oli ehkä pikkuisen enemmän oikein lajiteltuja, kertoo Koskela.

Jäteauton saapuessa ääni paljastaa jo pahimmat virheet. Biojätteen pitäisi olla kuivaa, mutta...

– Kun jäteauto tuli, niin nesteet lirisivät autosta. Kyllä se oli kosteata, biojätettä oli paljon. Hyvin paljon oli kahvinporoja. Sitä on turha laittaa sekajätteeseen. Jotkut laittavat suoraan kukkapenkkiin, ja se maatuukin nopeasti.

Kesällä jotkin sekajäteastiat saatetaan tyhjentää kahdeksan viikon välein. Biojäte ehtii sillä aikaa muuttaa muotoaan.

– Oli valkoisia ja mustia matoja. Ihmeen vähän kuitenkin, odotin itse enemmän sitä. On ollut varmaan sen verran viileää, naurahtaa Koskela.

Lasi voi rikkoa laitteet

Lirinän lisäksi sekajätekuljetuksesta voi kuulua myös kilinää. EU haluaa ehkäistä ilmastonmuutosta ja vähentää metaanipäästöjä kieltämällä kaatopaikat vuoden 2016 lopussa.

Joulukuussa oli 1–2 pussia, jotka oli oikein lajiteltu. Nyt oli ehkä pikkuisen enemmän oikein lajiteltuja.

Anu Koskela

Kainuulaisten sekajätteestä tehdään poltettavaa kierrätysjätettä, jota viedään vuonna 2016 Leppävirralle valmistuvaan laitokseen poltettavaksi.

– Lasi on paha, se sulaa sinne ja saattaa aiheuttaa laitteistolle vikoja. Metalli saadaan prosessista pois aika hyvin. Meille tulee siitä kuitenkin kustannuksia, kun joudumme viemään sitä polttolaitokselle, sanoo Ekokympin neuvoja Anu Koskela.

Oikea lajittelu säästäisi kainuulaisilta rahaakin. Sekajätteessä on usein kartonkia, paperia, muovi tai jopa käyttökelpoisia vaatteita. Mikään niistä ei kuulu sekajätteeseen.

– Sekajäte-nimitys on harhaanjohtava, se pitäisi olla kuiva-ainesta ja sekajätettä pitäisi tulla tosi vähän. Sähkölaitteita ei ollut, se oli positiivinen asia. Muutamia paristoja oli, aika hyvin ihmiset osaavat ne kauppoihin viedä.

Kainuusta tulee vuodessa 8 miljoonaa kiloa sekajätettä. Ekokymppi yrittää kampanjoida tänä vuonna oikean lajittelun puolesta.