Suomeen muuttanut Jana: "Selkokieli oli hyvä motivaatio oppia suomen kieltä"

Suomessa vain harva kunta on tuottanut asukkailleen selkokielistä tiedotusmateriaalia. Suomessa on kuitenkin arviolta puoli miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat selkokielistä materiaalia arkensa tueksi.

Kotimaa
Jana Sassakovan suomen kielen opiskelua auttoi selkokielinen materiaali.
Jana Sassakova muutti Tsekistä Suomeen neljä vuotta sitten.Liisa Haapanen / Yle

Tsekkiläinen Jana Sassakova muutti neljä vuotta sitten Suomeen. Tuolloin Sassakova ei puhunut suomea. Sassakova pärjäsi aluksi englannin kielellä, mutta koki suomen kielen opettelun tärkeäksi työllistymisen kannalta. Suomen kielen opettelun alkuvaiheessa auttoivat selkokieliset tekstit.

– Selkokieli oli hyvä motivaatio oppia suomea. Voisin kuvitella, että jos joku saa kaiken englannin kielellä, se voi olla aika suuri este siihen, että oppii suomea, Sassakova miettii.

Sassakova ei ole ainoa Suomessa asuva, joka hyötyy tai tarvitsee selkokielistä materiaalia. Suomessa on arviolta puoli miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat selkokielistä materiaalia arjessaan. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi eri vammaisryhmät, maahanmuuttajat ja iäkkäät henkilöt. Määrän on arvioitu entisestään kasvavan väestön ikääntymisen ja muistisairauksien yleistymisen myötä.

Selkokieli on kieltä, jonka rakennetta, sanastoa ja sisältöä on muokattu mahdollisimman helpoksi ymmärtää.

Kysely: vain harva kunta tuottanut selkokielistä materiaalia

Selkokeskus teetti viime keväänä kyselyn Suomen kunnille siitä ovatko ne tuottaneet selkokielistä tiedotusmateriaalia kuntalaisten käyttöön. Kysely lähetettiin kaikkiin Suomen yli 300 kuntaan. Kyselyyn vastasi kolmasosa Suomen kunnista. Kyselyyn vastanneista kunnista vain kymmenen prosenttia ilmoitti tuottaneensa selkokielistä materiaalia. Tuloksiin voi tutustua tarkemmin täällä. (siirryt toiseen palveluun)

Selkokeskuksen suunnittelija Ari Sainion mukaan kyselyssä ei tullut ilmia alueellisia eroja, mutta eroja suurten ja pienten kaupunkien välillä on: isommissa kaupungeissa selkokielisen tiedotusmateriaalin tarve on jo otettu huomioon.

Suomen Kuntaliitosta sanotaan, ettei kunnissa vielä ole havahduttu selkokielen tarpeeseen. Myös osaamisen puute vaikuttaa, arvioi erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitosta. Kunnissa ei Kurikan mukaan ole riittävästi osaamista yleiskielen mukauttamiseksi selkokieleksi.

– Se vaatii osaamista hyvin paljon. Ja kaikissa kunnissa sitä ei todellakaan ole ja useissa kunnissa tiedottaminen ja viestintähän on hyvin pienin resurssein hoidettu, Kurikka sanoo.

Kurikka myös arvioi, että kuntaliitokset saattaisivat parantaa tilannetta, kun eri kokoiset kunnat voisivat lyödä resursseja yhteen.

Kuntia parempi tilanne selkokielisen materiaalin tuotannossa on valtionhallinnossa. Aikaisemmin keväällä Selkokeskus lähetti kyselyn myös valtionhallinnon toimijoille. Kyselyssä mukana olivat esimerkiksi valtioneuvosto, ministeriöt, valtion virastot ja laitokset sekä joitakin valtiojohtoisia yrityksiä. Kysely lähetettiin myös aluehallintoon sekä sairaanhoitopiireihin. Kyselyyn vastanneista kolmannes ilmoitti tuottaneensa selkokielistä tiedotusmateriaalia painettuna tai verkkoon.

Yle Uutiset selkosuomeksi täältä.