Kaunis kaakeliuuni lämmittää tupaa ja miellyttää silmää

Kaakeliuunit ehtivät jo kadota monesta kodista keskuslämmityksen tieltä. Nykyään niitä osataan kuitenkin jälleen arvostaa. Kaakeliuunien kultakausi oli 1800–1900-lukujen vaihteessa.

ilmiöt
Hiisi-laatta kaakeliuunin kyljessä.
Keraamikko Susanna Palovaara on elvyttänyt kaakeliuunien valmistuksen ja tekee uusia kakluuneja mittatilaustyönä. Yksi Palovaaran uuneista löysi paikkansa Korpilahdelle siirretystä vanhasta talosta.

Muuramesta kotoisin oleva keraamikko Susanna Palovaara on elvyttänyt kaakeliuunien valmistuksen ja tekee uusia kakluuneja mittatilaustyönä. Yksi Palovaaran uuneista löysi paikkansa Korpilahdelle siirretystä vanhasta talosta.

Kotiahojen talo on rakennettu vuonna 1895. Talossa ei alun perin ollut kaakeliuunia.

– Talo on ollut maatalon päärakennus eli ei mikään kartano, vaan täällä on ollut tavanomaisempia uuneja. Nyt ajattelimme, että talon saliin sopisi hyvin kaakeliuuni, toteaa Janne Kotiaho.

Kotiahojen kaakeliuuni on ollut nyt käytössä pari talvea ja se on todettu näyttävän ulkonäkönsä lisäksi myös tehokkaaksi lämmönlähteeksi.

Janne Kotiaho ja valmis kaakeliuuni.
Janne Kotiaho ja perinteikäs kaakeliuuni. Jaana Polamo / Yle

Kahden käsityöläisen taidot samassa uunissa

Kaakeliuunissa kaikki osat tehdään käsin. Kaakelilaatat eivät ole pelkästään kaunis kuori, vaan osa uunin rakennetta. Kaakelin takapuolella on kuppimainen osa, joka täytetään muurausvaiheessa laastilla ja kokonaisilla tiilillä tai tiilenpalasilla.

Aidon kaakeliuunin tekeminen ei käy käden käänteessä. Keraamikon pajalla työ kestää jopa kaksi kuukautta ja muuraaminen puolestaan parisen viikkoa.

Muuramelainen Susanna Palovaara on tällä hetkellä Suomessa ainoa kaakeliuunien tekijä, joka paitsi entisöi vanhoja uuneja suunnittelee myös omia mallejaan. Myös Hiisi-uuni on Palovaaran omaa mallistoa.

– On haettu vanhaa tyyliä, kaakeleissa on jugend-vaikutteita ja kansallisromantiikkaa tuo vesihiisihahmo, kertoo keraamikko Susanna Palovaara Hattulan Kaakelitehtaasta.

Kaakeliuunin luukut on tehty Korpilahdella Anssi Routavirran käsityönä.
Seppä Anssi Routavirta. Jaana Polamo / Yle

Kotiahojen kaakeliuunissa yhdistyy peräti kahden nuoren keskisuomalaisen käsityöläisen taidot. Taidokkaat uunin luukut on taottu Korpilahdella.

– Tämä on ollut mielenkiintoinen prosessi. Luukuista tehtiin varmaan parikymmentä eri vedosta, ennenkuin löytyi oikea rytmi ja tyyli, jota sitten lähdettiin työstämään, sanoo seppä Anssi Routavirta Takomo Routaraudasta.